Skip to content

Kysykää Herraa ja Hänen voimaansa

 

”Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.”

Ps 105: 4 (KR 32)

1. Taustaa

  • Psalmin ydin on Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä tarina.
  • Psalmissa muistutaan Herran etsimisen tärkeydestä ja myös siitä, että tulee muistaa, kuka Herra on – ja on ollut kansan ja yksityisten ihmisten historiassa. Kehotus oli muistaa ja muistuttaa mieleen Herran teot.
  • Psalmi muistuttaa myös siitä, että Herra muistaa liittonsa kansansa kohdalla – aina. Silloinkin kun kansa on ollut uskoton, Herra pysyy uskollisena, sillä itseään ja liittoaan Hän ei kiellä.

Ehkä meistä ja meidän oikeudentajustamme voi tuntua jopa epäreilulta, että pahasti töpeksineet ihmiset – ja pahasti töpeksinyt Jumalan kansa – on saanut uuden mahdollisuuden. Vanha testamentti palaa monen monta kertaa teemaan, kuinka Jumalan valitsema kansa valitsee Jumalan tien sijasta toisen tien, Jumalan palvelemisen sijasta epäjumalanpalveluksen – ja löytää itsensä vaikeuksista. Yhtä monta kertaa Jumala lupaa nostaa kansan, pelastaa. Yhtä montaa kertaa Hän myös tekee niin silloin, kun kansa tajuaa Hänen puoleensa kääntyä. Jumala tosiaan on täynnä armoa ja anteeksiantamusta, Hän ei kieltäydy antamasta anteeksi silloin, kun Häneltä anteeksi pyydämme poispoikkeamisiamme; Hän antaa uuden mahdollisuuden – joka kerta.

Psalmin 105 näkökulma on Jumalan valinnassa ja huolenpidossa. Voimme kristittyinä laajentaa Psalmin sanoman Paavalin tavoin Kristukseen uskoviin: Kristukseen uskovina olemme Aabrahamin siementä, Hänen jälkeläisiään. Olemme Jumalan valittuja ja Hänen huolenpitonsa kohteita.

Sama muistutus, jonka Psalmin 105 kirjoittaja yrittää painaa mieliin, koskee myös meitä: Jumalan tekojen muistaminen – omassa ja muiden elämässä. – Ja tekstin perusteella jopa niiden edellyttäminen!

2. Etsikää löytääksenne

דרש

[darash] tarkoittaa etsimistä, kysymistä, haluamista, turvautumista

בקש

[baqash] -sanan merkitys on vieläkin täsmentyneempi, määrätietoisempi; kehotuksen voisi kääntää:

etsikää löytääksenne – tähän liittyy ajatus tietyn asian etsimisestä (etsikää tiettyjä kasvoja; etsiytykää tietyn henkilön läheisyyteen; halutkaa, pyytäkää tiettyä asiaa; pyytäkää täsmällisesti, jne.)

Meitä siis kehotetaan

  • etsimään tiettyä – Herraa ja Hänen voimaansa
  • etsiytymään tietyn – Herran – läheisyyteen
  • pyytämään tiettyä, täsmällistä asiaa – vieläpä niin, että olettaisimme saavamme sen! Sana muistuttaa kovasti Jeesuksen sanaa:

”Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan”!

3. Lähtökohtana luottamus

Uskon peruslähtökohta on luottamus. Luottamus siihen, että Herra on ja siihen, kuka Hän on. (vrt. Hepr. 11:6)

Henkilökohtaisesti olen hyvin Sana-keskeinen. Uskon sen, että mitä Sana sanoo Jumalasta, Kristuksesta ja Pyhästä Hengestä on ”niin ja amen”. Tähän olen pyrkinyt nojautumaan sillä ymmärryksellä, mikä minulla on kulloinkin Jumalasta Sanan perusteella ollut.

Aina tuo ei tietenkään ole mutkatonta. Elämässä ja ympärillä on monia ääniä, jotka mielellään sekoittavat ajatuksia. ”Onko Jumala tosiaan niin sanonut?” on yksi tyypillisimmistä, on ollut aivat ihmisen historian alusta (Vrt. 1 Moos. 3). Ja toinen: ”Kuuluuko Sana myös minulle?” – Kolmas liittyy opetukseen. Kaikki, mitä meille opetetaan ei perustu Sanaan. Silloin odotuksemme ei ole oikealla perustalla.

Jeesus vertasi henkilöä, joka kuulee Hänen sanansa ja tekee niiden mukaan, mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. Myrskyn ja tulvan tullen talo kesti. Sen sijaan henkilö joka kuulee sanan eikä tee sen mukaan on mies, joka rakentaa hiekalle; talon perustus ei kestä myrskyä ja tulvaa.

On erittäin tärkeä perustaa uskon ja elämän perusta Kristuksen Sanan – ja sen toteuttamisen – varaan.

Olen törmännyt liutaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet uskossaan haaksirikkoon sen vuoksi, että heillä on ollut väärä mielikuva uskosta. Esimerkiksi Jumalaan pettynyt nuori, joka sanoi, että hän ei voi uskoa Jumalaan, kun Jumala antaa pahoja asioita. Jutun alkusyy oli sanoissaan varomaton henkilö, joka oli näyttänyt nälkään kuolevan kuvaa ja sanonut: ”Jumala antaa kaiken.” – On aivan eri asia laittaa Jumalan piikkiin maailman pahuus kuin uskoa, että Jumala auttaa ja johdattaa kaiken keskellä, muuttaakin asioita, kun suostumme Hänen yhteistyökumppaneikseen (esimerkiksi suostumme luopumaan itsekkyydestämme ja toimimaan niin, että köyhyys pienenisi…).

Tai toinen joukko, joka on toisenlaisen mielikuvamarkkinoinnin kohteena. Heidän ydinongelmansa on se, että Jumala ei näytä toimivan heidän elämässään niinkuin ”voidellun evankelistan” (tms) elämässä – tai parantuneeksi julistettu kuolee sairauteensa… Noita tarinoita kuunnellessani en ole voinut välttyä käsitykseltä, että jotkut näkevät uskossa välikappaleen näkyvyyteen, maineeseen, vaikutusvaltaan. Uskosta tulee heidän ”brändinsä”. Tämä brändi saa kokeilijoita – ja seuraajia.

Hyppään hetkeksi ihan maallisen brändin pariin. Ainakin naislukijat muistavat kosmetiikkamarkkinoinnin takavuosina mainostaneen milloin minkäkin hapon kadottavan rypyt tiehensä. Innoissamme olemme kokeilleen 25+, 45+, jne. voiteita… Pari vuotta sitten joku tutkija keksi, että happo on vihonviimeinen konsti yrittää kadottaa rypyt! Sama kuin pistäisi omenasiivun sitruunamehuun – siitä tulee kurttuinen kuin mikä! Toisin sanoen kukoistava naapurinemäntä 60+ on ollut paljon viisaampi käyttäessään oliiviöljyä tai vuosituhansia kuolleenmeren kosmetiikkaa käyttäneet…

Kosmetiikkabusineksessa, joskus uskossakin, voi olla kysymys markkinoinnista – ja liiasta hyväuskoisuudesta. Meillä on lupa ottaa asioista selvää.

3 Etsikää varmistuaksenne

Tuo alussa oleva raamatunkohta sisältää vielä ajatuksen: ´etsikää varmistuaksenne´.

Joskus meidän on tuiki tarpeen etsiä Jumalaa – varmistuaksemme.

Ennen kaikkea löydämme Hänet Hänen Sanastaan.

Meidän on lupa kirjaimellisesti porautua Hänen Sanaansa. Ottaa vastaan Hänet. Nauttia Hänen läsnäolostaan. Ojentautua Sanan mukaan. Nähdä elämän kantavan hedelmää.

 ”Siunattu on se mies,
joka luottaa Herraan
ja panee turvansa häneen!
Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Ei se pelkää helteen tuloa, sen lehvät pysyvät aina vihreinä. Vaikka tulee kuiva vuosi, ei sillä ole mitään hätää, silloinkin se kantaa hedelmää.”

Jer 17:7,8

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: