Skip to content

Alkulähteille

Toistuvasti – eri syistä – palaan blogin alkulähteille:

Blogi on saanut alkunsa uskon pohdinnasta: Mikä on aitoa? Mikä on epäaitoa

Monet kirjoituksista liippaavat aihepiirejä:

  • Raiteiltaan suistunut karismaattisuus: Suuren osan aikuisiästäni olen viettänyt erilaisissa karismaattisissa yhteisöissä.   Olen kohdannut paljon rakentavaa – ja myös ihmisten käsissä tuhoisaksi muuttunutta karismaattisuutta.
  • Hengellinen väkivalta: Hengellisyys on erittäin herkkä alue väkivallalle. Peruslähtökohtaisesti usko edustaa ”uskovaiselle” pyhää, hyvää ja oikeaa. Siksi se tarjoaa mahtavan pelikentän henkilöille, joille hengellisyys on (väki)vallan väline.
  • Narsismi: Kokemukseni mukaan varsin monen väkivallan ilmiön takana pilkistää narsismi – siitä syystä, että narsisti kykenee ilman oman tunnon kolkutusta ylittämään hyvän maun rajat myös uskoon ja pyhään liittyvissä asioissa.

 

 

Olen heittänyt ilmaan toiveen, että kirjoitukset auttaisivat

  • huomaamaan, jos olet mukana epäterveessä yhteisössä tai ihmissuhteessa
  • asettamaan itsellesi ja elämällesi terveet rajat
  • tunnistamaan  mahdollisen narsismin ilmiöiden takana

Miten kohdata harhaanjohtajat?

Harhaanjohtajat -keskustelun äärellä olen tiivistänyt ajatukseni neljään ohjeeseen:

  1. Ilmiöitä kannattaa katsoa suoraan silmiin: Uskon nimissä voidaan tehdä melkoista tuhoa.
  2.  Ilmiöistä kannattaa ottaa opikseen: Miten yhteisöistämme voisi tulla turvallisia ja eteenpäinvieviä?
  3. Ilmiöitä ei kannata yleistää koskemaan kaikkea uskoon (tai johonkin ilmiöön) liittyvää: Yksi mätä tai pahanmakuinen omena ei kerro siitä, että kaikki omenat olisivat mätiä tai pahanmakuisia.
  4. Vieläkin mieluummin, kuin osoitat sen, mikä on väärää/väärin, osoita se, mikä on aitoa! Anna ihmisille aihe uskoa!

Vihollisen rintamalohkot

Ajattelen näin, että sielunvihollinen toimii tässä sekasotkussa kaikilla rintamalohkoilla:

  • Sielunvihollinen saa ihmisen eksymään täyteen hölynpölyyn, voimattomaan uskonnollisuuteen (jota narsistin usko oikeasti on sen vuoksi, että hänen täytyy pönkittää sitä ihmisvoimin ja/tai suoranaisella valheella) tai pimeyden voimien vaikutukseen (mikä on täysin mahdollista silloin, kun ihminen elää valheessa).
  • Yhtä lailla sielunvihollinen saa pettymyksen takia ihmisen lipsahtamaan pois rohkeasta uskon luottamuksesta elävään Jumalaan, joka toimii vielä tänäkin päivänä pelastaen, parantaen, vapauttaen.
  • Sekasotkua sielunvihollinen käyttää myös sellaisten ihmisten suuntaan, jotka eivät vielä usko… Tyypillinen kysymys on: ”Mihin voi uskoa, kun täällä on kaikenlaista…”

Pikemminkin kuin osoitat väärän, voisitko osoittaa myös oikean?!

Ihmiset – niin uskovat kuin nk. ei-uskovatkin – tarvitsevat aikanamme sitä, että löydämme ja kerromme

  • KUKA JA MILLAINEN ON ELÄVÄ VAPAHTAJA
  • MITÄ ON ELÄVÄ USKO HÄNEEN

Siis korostan:

  • Emme kerro pelkästään sitä, mikä on hullusti, vaan MIKÄ ON OIKEIN JA RAKENTAVAA
  • Emme manaa kuivuutta ja kuolemaa toisin uskovan ylle, vaan rukoilemme Hänen ylleen JUMALAN ANTAMAA ELÄMÄÄ (mikä väkisinkin merkitsee, että Jumala pääsee oikaiseman asioita). – Jumala rakastaa ihmistä – vaikka kuinka syvälle metsikköön eksyneenä.

Jatkuu seuraavassa kirjoituksessa.

 

 

 

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: