Skip to content

Vapaaksi orvon olotilasta

Orvon olotila

Se millaisena näemme itsemme, vaikuttaa koko elämäämme – ja siten myös uskoomme.

Hengellisesti orpo tuntee itsensä yksinäiseksi. Hän kokee ikään kuin hän ei olisi turvallista ja suojaisaa paikkaa Isän sydämessä – hän kokee kuulumattomuutta joukkoon.  Hän on täynnä pelkoa, huolta ja turvattomuutta. (Valitettavasti lainauksen alkuperäinen lähde on matkan varrella hukkunut…)

Syynä voi olla tiedostettu tai tiedostamaton turvattomuus joko varhaisemmissa tai myöhemmissä ihmissuhteissa:

Hän ei kykene vastaanottamaan Isän rakkautta, koska joko hänen vanhempansa tai muutoin auktoriteettiasemassa olleet ovat hyväksi käytettäneet, loukanneet, hylänneet heidät tai haavoittaneet häntä.
Hylkääminen, hyväksikäyttö tai väärä vallankäyttö luo perustavanlaatuisen – usein tiedostamattoman – turvattomuuden, joka vaatii tulla käsitellyksi ennen kuin asianlaita korjaantuu,.

Ajatuksessa tuskin on mitään kummallista, koska suhde uskoon ja Jumalaan on intiimi yhtä lailla kuin läheiset ihmissuhteemmekin; samaistamme nämä kaksi usein tiedostamattomasti.

”Hengellinen orpous voi ilmetä monin eri tavoin:

  • sydämen sulkemisena, koska uudestaan loukatuksi tuleminen pelottaa
  • kamppailuna pelon, kontrollin, (korostetun) riippumattomuuden kanssa.
  • kykenemättömyytenä läheisiin suhteisiin ja ottamaan vastaan lohdutusta tai rakkautta toisilta tai Jumalalta.
  • auktoriteettivihana – joko ilmeisenä ja avoimena ”herravihana” tai yleisenä epäluottamuksena niihin, jotka johtavat. Esimerkiksi Suomen ”punainen” herraviha näyttäytyy joskus jopa vielä minun ikäluokassani kolmannessa polvessa.
  • yleisenä päättämättömyytenä ja suunnan puutteena (esimerkiksi päätösten tekeminen on hankalaa).
  • ”Pahalta näyttää ja yhä pahenee”  -skenaarioina
  • pitää itseään epäonnistujana – tai peräti ”epäonnistumisena” tai päinvastaisesti:
  • rima voi olla todella korkealla; aina on oltava paras, voitettava ja saavutettava
  • arvottomuuden tunne  voi johtaa alisuoriutumiseen monella tasolla. Valintojen moottorina voi olla alitajuinen ajatus: ”Tämä on parasta mitä voin saada  (oli kohtelu kuinka kurjaa tahansa)”.
  • Jumalan suhteen hän katselee etäämpää, vaikka pääsy olisi Jumalan luo, kaikkein pyhimpään ja suhde Jumalaan voi olla hyvin teoreettinen ja opillinen – tai hyvin tekosuuntautunut
  • suoja ei toimi aina johdonmukaisesti. Loukattu sisin voi antaa väärän signaalin esimerkiksi voimakkaasti autoritäärisen ihmisen lähellä. Henkilö tulkitsee väärän vahvuuden turvaksi – ja löytää itsensä uudelleen tuhoisasta suhteesta. Esimerkiksi narsisti tai narsistinen yhteisö (seurakunta, työpaikka) tms. näkee tällä tavoin loukatussa mahdollisuuden ja loukattu taas haavojensa kautta turvan ja toivon – kysymys ja vastaus kohtaavat haavoitetulle tuhoisalla tavalla.

Nämä tavat kannattaa pitää mielessä omia reaktioitaan pohtiessa, mutta tiukan dogmaattisesti niitä ei kannata ottaa. Elämä on moninainen ja minimutkainen.

Kaikki reaktiot ovat ymmärrettäviä taustaa vasten katsottuna. Tärkeää on päästä kierteestä pois! Oli kierre sitten ”turpaanottamisen” tai  ”ylisuojautumisen” kierre.

  • On luonnollista ottaa etäisyyttä koettuun – vaikkapa miehiin, jos on tullut raiskatuksi tai hengellisen väkivallan kohdanneen kohdalla hengellisyyteen, joka muistuttaa koettua
  • Yhtä lailla on tervehdyttävää ja suotavaa löytää luonnollinen ja tervehdyttävä yhteys  rikkoontuneen kuvan vastapainoksi – ja ymmärtää, että vaikka ikäviä asioita tapahtuu, kaikki ei ole ikävää ja pahaa.

 

Reikäisestä ruukusta ehjäksi astiaksi

Edellä kirjoitetussa on mahdollisesti selitys sille, miten hyvienkin itsensä kehittämistä käsittelevien kirjojen tai rohkaisevan hengellisen opetuksen sanoma ei aina tuo pysyvää tulosta. Seurakunnassa ylistys tai esirukous helpottaa väliaikaisesti olotilaa. Syy on syvemmällä ja vaatii käsittelyä. Ennen kuin asia on käsitelty, oire palaa takaisin. Vesi valuu reikäisestä ruukusta.

Muutamia vinkkejä ehjääntymiseen:

  1. Vie menneisyytesi ja nykyisyytesi – loukkaantumisineen ja hylkäämisineen – Herralle. Pyydä Jeesusta olemaan vierelläsi näissä loukkauksissa ja pyydä Häntä johtamaan sinut täyteen parantumiseen ja eheyteen (englannin kielessä käytetään mieluusti sanaa ”restoration” ´ennalleen asettaminen´ viittaamaan olotilaan, johon Raamatun perusteella Herra on meidät tarkoittanut)
  2. Anna anteeksi niille, jotka ovat sinua vastaan rikkoneet. Kohtuuton vaatimusko? Kuinka voin antaa anteeksi henkilölle, joka on tuhonnut elämääni? (Synkkänä hetkenä voi tuntua, että hän on tuhonnut ELÄMÄSI!) – Vaatimus on kohtuullinen, sillä Kristus on antaa siihen voiman. Anteeksiantamus vapauttaa ennen kaikkea sinut ja minut. Samaan hengenvetoon täytyy varoittaa anteeksiantamuksen väärinkäytöstä.  Jumalan lapsena sinulla ja minulla on oikeus (ja velvoitus) laittaa hyväksikäytölle rajat. Meitä ei ole kutsuttu riistetyiksi tai yliajetuiksi (miksi esimerkiksi Vanhan testamenti profeetat tai Jeesus olisivat muutoin puhuneet oikeudenmukaisuudesta?). Kristus on antanut poskiensa parran revittäväksi ja itsensä haavoitettavaksi MEIDÄN SYNTIEMME ja SAIRAUKSIEMME TÄHDEN, jotta me PARANTUISIMME. Meidän ei tarvitse olla uhreja – tai marttyyrejä, jos ei ole pakko (esimerkiksi tilanteessa, jossa meitä käsketään kieltämään uskomme).
  3. Pyydä Herraa antamaan anteeksi viha ja katkeruus, joihin olet juuttunut. Voit pyytää Häneltä anteeksi myös sitä, että olet antanut menneisyytesi ja reaktiosi lukita sinut tuhoisiin toimintamalleihin.
  4. Anna anteeksi myös itsellesi!
  5.  Päästä toiset vapaaksi odotuksistasi! Esimerkiksi siitä, että pelkäät heidän hylkäävän sinut joku päivä – tai niistä kohtuuttomista odotuksista, joita olet heihin kohdistanut.
  6. Niin, ja avaa elämäsi ystävyydelle ja luottamukselle!
  7. Eikä ollenkaan vähäisin: Anna Herran johdattaa sinua – rakentaviin ihmissuhteisiin!
  8. Nauti elämästä!

 

 

 

 

 

 

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: