Jeesus – Kaikkien solmussa olevien ystävä

Jokainen tietää, mitä tapahtuu, jos peittää ruosteen pakkelilla. Auton helmapelti on vähän aikaa hyvännäköinen – kunnes ruoste pompsauttaa pakkelin pois ja kohdassa on kahta kauheampi ruostekukkanen.

Myöskään elämämme ruosteiden kanssa peittäminen ei auta.

Psykologisesti ajateltuna meiltä menee hulvattoman paljon energiaa kulissien ylläpitämiseen.

Kristuksen rakkaus meitä kohtaan näkyy siinä, että Hän kutsuu meitä näkemään elämämme todellisuuden: sen mikä sattuu ja koskee, sen minkä mieluusti peittäisimme ja mitä pakenisimme.

Hän haluaa, että tuomme kipukohtamme Hänelle.

Vaikeaa vahvaksi oppineelle. Mitähän nuokin ajattelevat, jos näkevät minun itkevän..? Mitähän he ajattelevat, jos tietävät, mitä elämääni nyt kuuluu?

Entä sitten – vaikka hylkäisivätkin..? Mitä ihmettä voitamme, jos he rakastavat kulissejamme – eivät meitä itseämme, meitä itsenämme?

Jeesus ei hylkää meitä sen takia, että avaamme elämämme Hänelle. Päin vastoin, kuten Hän Sakkeukselle sanoi, Hän tulee sinä samaisena hetkenä meidän luoksemme ja ”aterioi” kanssamme. Ateriayhteyskuvaa läheisyyttä ja ystävyyttä/sukulaisuutta. Jeesus suostuu läheiseen ystävyyteen/sukulaisuuteen kanssamme ja alkaa tehdä kanssamme korjaavia toimia asiaintilan korjaamiseksi. 😀 Luepa vaikka evankeliumeja tuota taustaa silmälläpitäen. Jeesus on syntisten, epäonnistuneiden, elämänsä solmuun saaneiden ystävä.

Niin, ja voi käydä niinkin, että joku toinenkin voi avautua, kun sinä/minä uskallat/uskallamme.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s