Kovan sydämen profiilikuva

Kivikasvojen seurakunta

Puhuessani pienelle, saliin kokoontuneelle joukolle ihmettelin:

Mikä ihme tätä porukkaa vaivaa?

Jumala näytti toimivan voimakkaasti. Työ eteni paikkakunnalla. Uusia ihmisiä saavutettiin. Juuri niitä, joita tämä seurakunta oli rukoillut palavasti tuleviksi.

Osassa penkeistä istui kivikasvoisia ihmisiä.

Takana oli vuosikymmenien historia. Uskossaolovuosia monille oli kertynyt kolmisenkymmentä ja ylikin. Suuri osa heistä oli seurakunta-aktiiveja. Monessa mukana ja tilaisuuksissakin ilmeisesti käyneet ahkerasti nuo viimeiset 30 vuotta.

Takana oli 1440 tilaisuutta (jos ajatellaan, että he ovat käyneet 48 viikkona (kesäloma yms. pois lukien) tilaisuuksissa kerran viikossa. Jos he ovat käyneet vaikkapa puolet vuodesta 2 tilaisuudessa, ja toisen puolikkaan yhdessä määrä nouseekin 2190. He ovat kuulleet tuona aikana saman verran herätysjulistusta, saarnoja ja raamattutunteja.

Tuntui kuin katselisin joukkoa, joka oli ”lumottu”. Mikään ei tuntunut liikauttavan kivikasvojen osastoa.

Palasin ihmetykseeni.

Mikä ihme tätä porukkaa vaivaa? Ikäänkuin he eivät kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi.

Veljet! Tämä tulee iholle!

Psalmista 95 löydämme kuvauksen siitä,

  • miltä kova sydän näyttää?
  • kenen sydän voi kovettua?
  • mitä kovettuneesta sydämestä seuraa?
  • mitä Jumala ajattelee tilanteesta?

Tulkaa, kumartukaa maahan,
polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen.
Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee.

Wau! ❤  Ihana Jumalan lapsen osa!

SE, mitä Herra puhuu kansalleen, lampailleen, on jytäkkää – ja yllättävää – tekstiä:

Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo:
— Älkää paaduttako sydäntänne kuten kerran,
kun isänne koettelivat minua
autiomaassa, Meriban ja Massan luona.
He saivat nähdä, mitä minä voin tehdä.”

  • Jumalan oman
  • Jumalan kansan
  • Paimenenkin

sydän voi olla kova ja epäuskoinen.

Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä, niin kauan kuin tuo sana ”tänä päivänä” on voimassa, ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi. Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet. Hepr. 3: 12-14

Heprealaiskirjeen kirjoittaja käyttää sanaa αδελφος [adelfos], joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”saman isän/äidin lapsia”. Sanaa käytetään kristillisessä kielenkäytössä, kun puhutaan veljistä Kristuksessa. Heprealaiskirjeen varoittava sana on suunnattu kristityille – ehkäpä jopa seurakunnan vastuunkantajille. Heitä kirjoittaja varoittaa pahuudesta, epäuskosta ja elävästä Jumalasta luopumisesta.

Kovan sydämen tunusmerkkejä

Sairas sydän

Heprealaiskirjeen kirjoittaja käyttää Heprealaiskirjene kohdassa sydämen pahuudesta puhuessaan sanaa πονηρος [poneros] kuvaamaan sydäntä, joka

  • on täynnä raskautta, vaivalloisuutta, ponnistelua ja ikävyyksiä
  • työn ja vaivannäön raskauttama
  • tuo ikävyyksiä, saa aikaan vaaran ja asettaa ansoja
  • on paha tai huono tilaltaan tai luonnoltaan: sairas tai sokea; paha

Epäusko kovan sydämen moottorina

Jeesus

  • moitti, torui ονειδιζω [oneidizoo] yhdentoista lähimmän seuraajansa
  • epäuskoa, uskon heikkoutta, uskon puutetta απιστια [apistia]

Toistuva tottelemattomuus

”Aina he sydämessään kulkevat harhaan.”
He eivät tahtoneet seurata minun teitäni. Hepr. 3: 10b

Jumala sanoo: AINA. Toistuvasti. Teillä on tapana. Jumala yleistää – tarkoituksella, liioittelematta: Hänen omalla kansallaan on AINA, toistuvasti, tapana kulkea sydämessään harhaan. HE eivät AINA, toistuvasti, tapojensa orjina ole tahtoneet seurata Herran teitä – ja tämä jatkuu.

Paatumus

σκληρυνω [sklerunoo] kovettuminen, muuttuminen itsepäiseksi, uppiniskaiseksi, taipumattomaksi ja vaikeasti parannettavaksi seuraa synnin petokseen suostumista.

Mikä kovettaa sydämen?

Synti

Meillä herätyskristittyiltä tupsahtaa hetkessä vastaus: Synti.

Synti – silloin, kun emme tee siitä parannusta ja/tai jatkamme sinnikkäästi elämäämme tuon synnin parissa – kovettaa sydämen.

Synnistä puhuessamme mielikuvissamme on helposti ensimmäisen ajatus selkeästi nähtävillä olevista synneistä: uskovalle sopimattomista teoista (tässä lista voi vaihdella alkoholin käytöstä ja tupakoinnista vaatetukseen, tv:n katselusta epäsopivan materiaalin katseluun, avoliitosta aborttiin jne.) Tässä syntikäsityksemme kaipaa tuuletusta. Syntilistamme pitäisi täydentyä lihan tekojen (vrt. Gal 5) vähemmän näkyvillä olevilla teoilla, kuten: katkeruus, viha, eriseuraisuus, juonittelu,…

Harhailevat ajatukset

Opetuslasten ongelma ei ollut mikään noista. Heidän ongelmansa oli se, että heidän ajatuksensa olivat aivan jossain muussa kuin siinä, mitä Jeesus oli juuri tehnyt (tapauskertomuksissamme, raamatunkohdat myöhemmin tässä kirjoituksessa):

  • Ruokkinut valtavan ihmisjoukon!
  • Noussut kuolleista!

Mitä sydämen kovuudesta seuraa?

Neljäkymmentä vuotta hyljeksin heitä,
sillä näin heidän kulkevan harhaan,
kun he eivät ymmärtäneet minun teitäni.
Silloin minä vihassani vannoin: ”He eivät pääse lepopaikkaan, jonka olen heille luvannut.

Adobe Spark (7).jpg

Ennen tätä kovasydämisyys luo juovan ihmisen ja elävän Jumalan väliin.

αφιστημι [afistemi] joka meidän suomalaisessa Raamatussamme on käännetty lankeamiseksi (vrt.Hepr. 3: 12-14 yllä) tarkoittaa

  • etäisyyden ottamista
  • pakkivaiheen laittamista päälle
  • pysymistä matkan päässä, poistumista, eristäytymistä
  • lankeamista
  • epäuskoiseksi tulemista
  • pakenemista – ja jopa
  • kapinaan kiihottamista.

Andrew Wommack on kiinnittänyt aiheesta kirjoittaessaan huomiota siihen, kuinka Jumalan meihin laittama suojamekanismi muuttuu tuhoisaksi, jos sitä käytetään väärin:

  • Jumala on tarkoittanut, että kirjaimellisesti suljemme ulos ei-toivotut vaikutteet.
  • Ongelma muodostuu, kun tulemme torjuneeksi Jumlan meidän hyväksemme tarkoittamat asiat elämästämme.

Kovettunut sydän vaimentaa henkilön kyvyn vastaanottaa ja ymmärtää. Tilanne on ikään kuin hengellistä ”jälkeenjääneisyyttä”.

Opetuslapset olivat unohtaneet varata leipää mukaansa. Heillä oli veneessä yksi ainoa leipä.  Jeesus puhui heille vakavasti: ”Olkaa varuillanne. Varokaa fariseusten ja Herodeksen hapatetta.” Mutta he vain puhelivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää. Jeesus huomasi sen ja sanoi: ”Miksi te puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vieläkään ymmärrä, ettekö käsitä? Onko teidän sydämenne paatunut? Onhan teillä silmät, ettekö te näe? Onhan teillä korvat, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun jaoin ne viisi leipää viidelletuhannelle ihmiselle, kuinka monta täyttä korillista te keräsitte palasia?” ”Kaksitoista”, he vastasivat.”Entä kun jaoin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle? Kuinka monta koria te silloin keräsitte täyteen palasia?” He vastasivat: ”Seitsemän.” Jeesus sanoi heille: ”Ettekö te vieläkään käsitä?” (Mark. 8: 14-21)

Tilanne on suorastaan järjenvastainen: Jeesus on juuri ruokkinut 5000 miestä + naiset ja lapset. Tähteeksikin jäi viidestä leivästä ja kahdesta kalasta.

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus

— Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena.(Mark. 16: 14)

Jeesus

  • moitti, torui ονειδιζω [oneidizoo] yhdentoista lähimmän seuraajansa reaktiota
  • epäuskoa, uskon heikkoutta, uskon puutetta απιστια [apistia] ja heidän
  • sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nouseina

Kovettunut sydän

  • ei ota vastaan
  • ei ymmärrä
  • ei näe
  • ei kuule
  • ei muista

He saattavat nähdä sen, mitä Herra on heille näyttämässä, mutta he eivät saa siitä otetta niin, että asiasta tulisi osa heidän elämäänsä. Andrew Wommack

Tällaiset ihmiset ovat ikään kuin hengellisesti sokeita tai kuuroja: he eivät näe hengellistä totuutta tai kuule Jumalan puhuvan heille – tai he eivät muista.

 

2 thoughts on “Kovan sydämen profiilikuva Jätä kommentti

  1. Hei Pauliina!
    Havaintosi eivät ole ainutkertaisia. Vähän samantapaista ajatuksenrientoa minullakin oli kirjoittaessani omaan blogiini uudistusten vastustuksesta ja siitä, miten joskus ihmiset ovat kuin jonkinlaisessa hypnoosissa, niin sisäänpäin kääntyneinä että ovat kykenemättömiä ottamaan vastaan mitään, mikä ei ennestään tuttua ole. Onneksi eivät sentään kaikki ja aina mutta liian moni ja liian monesa asiassa…
    Jos kiinnostaa tutustua, mitä minä tästä aiheesta olen nähnyt, niin tuosta linkistä:

    http://linnunratakirkkonikattona.blogspot.fi/2016/12/uskonpuhdistajan-ongelmista.html

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s