Skip to content

Pelokas, pettynyt ja penseä pudokas?

Tänä aamuna luin Sefanjan kirjaa, kolmannen luvun loppua, jakeita 14-20.

Kohta puhuu Jumalan lupauksista omasta maastaan karkotetulle, alaspainetulle ja häpeää kantavalle Jumalan kansalle. Kohta on lupaus takaisinpaluusta, pelon kaikkoamisesta, uudistumisesta Jumalan rakkauden aikaansaannoksena, kunnian (tai nimen) paluusta.

Narsismin ja sen hedelmän kanssa tekemisiin joutuneena, peilasin sanoja narsistin/narsismiin taipuvaisen kynsiin joutuneen näkökulmasta.

Löysin aiheesta kirjoituksen

Kirjoittaja näkee narsismin takana koteloituneen häpeän. Siinä voikin piillä syy siihen, miksi narsisti haluaa säilyttää kasvonsa. Hän inhoaa epäonnistumista eikä halua joutua naurun alaiseksi.

Jos ilmassa leijuu epäonnistumisen uhka, narsisti todennäköisesti sysää joko tehtävän tai syyn jonkun muun niskaan. Hän voi myös tietoisesti yrittää saada toisen/toiset näyttämään huonoilta, jotta itse heidän rinnallaan näyttäisi onnistuneelta. Aiheesta olen kirjoittanut Tumpeloita kehiin johtamisen mallina -artikkelissani.

Häpeän syyttä suotta painamille Sefanjan kirjaan kirjoitettu Jumalan lupaus tekee hyvää:

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

Minä otan päältäsi häpeän kuorman —

Kaikkialla missä he ovat kantaneet häpeää, minä nostan heidät kunniaan.

Kunniaan nostaminen voidaan vapaasit kääntää myös nimen palauttamiseksi.

Minä käännän teidän kohtalonne, te saatte nähdä sen omin silmin, sanoo Herra.

Kohtalolla ei ole tässä mitään tekemistä kohtalouskon ja elämän heiteltävänä olemisen kanssa. Englanninkielisistä käännöksistä monet kääntävät kohdan sanalla ´captivity´ ts. vankeus (vankeuteen vietyinä oleminen).

Samalla tavoin Psalmi 126 lupaa

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon (engl. captivity, vankeus, viitaten pakkosiirtolaisuuteen),
se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua
ja riemu kajahti huuliltamme.
Silloin sanoivat vieraat kansat:
”Suuret ovat Israelin Herran teot!” Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme  (engl. captivity, vankeus, viitaten pakkosiirtolaisuuteen)
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.

Silloin jos narsisti/narsismiin taipuvainen on pesiytynyt hengelliseen yhteisöön, hän saa aikaan siellä tavalla tai toisella hengettömän sotkun.

Oikeastaan tuollaisen yhteisön tunnistaakin ajan kuluessa siitä, että sen ympärillä alkaa olla enemmän tai vähemmän pudokkaita, niitä jotka ovat yhteisöstä jääneet syrjään. Kysymys ei ole ensisijaisesti kylmyydestä tai penseydestä, jolla yhteisössä mieluusti asia selitetään, vaan siitä että pudokkaat on tavalla tai toisella pakotettu pesän reunan yli. ”Kylmyys” ja ”penseys” voi olla heijastusvaikutus koetusta kaltoinkohtelusta joko suoraan pettymyksen seurauksena tai koko ruljanssin aiheuttamana väsymyksenä.

Tämä kylmyys ja penseys ovat eri asioita kuin narsistinen omahyväisyys, joka ei mitään tarvitse. Pudokkaan ”kylmyys” ja ”penseys” eivät saa Herraakaan kivahtamaan, vaan rakastamaan. Herra tietää, että rakkaus on tie kylmissään ja erillään värjöttelevän pudokkaan sydämeen – ja eheyteen: pelokkaan, pettyneen ja ”penseän” pudokkaan kanssa on voimallinen Jumala, Jumala joka auttaa.

Vuosien mittaan minulle on välittynyt kuva siitä, että ajattelemme, että Jumala iloitsee voittojemme keskellä. Sefanja piirtää eteemme toisenlaisen kuvan:

Herra on pelokkaan ja luovuttamaisillaan olevan kanssa sanoen:

Älä pelkää Siion, älä anna kättesi hervota.

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: