Entäs sitten?

Entäs sitten?

Kirjoitukseni on jatkoa edelliseen Dressing in Yellow – Keltaisessa

Narsistin otteessa oleva/ollut tai ei… sinun ja minun tarkoitus on täällä heijastaa Herraamme sinuna ja minuna. Tulla esiin taustalta ja loistaa. Vaikka sitten symbolisesti huomiotaherättävään keltaiseen pukeutuen.

Lainaan loppuosaa Jo Ellen Stevensin tekstistä, koska siinä mielestäni tulee asiin yksi peloista, jotka voivat pysäyttää meidät: Se, että emme näe itseämme sen arvoiseksi, että menemme eteenpäin.

Taustalla voi olla alemmuus – tai se, että olemme alentuneet standardejamme alemmaksi.

Narsisti on oivallinen vedättäjä myös tässä.

Narsisti oivallisesti saa otteessaan olevan uskomaan, että muut (esimerkiksi ne, joiden hän sallii tehdä asioita, jotka meiltä kieltää tai ne, joita hän nostaa) ovat kelvollisia, mutta he eivät. Narsisti on oivallinen myös siinä, että auttaa otteessaan olevaa alentumaan tasoltaan johonkin, josta itseämme syytämme myöhemmin. Tämä on yksi keino, jonka varaan narsisti voi laskea sen, että hänen otteessaan oleva ei tuosta otteesta mukamas irti pääsisi!

Joidenkin teidän taustanne on vähän varjoisa, jopa niin että olette sanoneet: ”Herra, jos minä kävelen tuonne, he muistavat menneisyyteni.”

Uhkakuva on hyvin todellinen.

Mutta entäs sitten?

  • Menneisyytesi on MENNEISYYS
  • Nyt on NYT
  • Se, että astut eteenpäin on TULEVAISUUS

Raamattu on täynnä ihmisiä, jotka ovat mokanneet oman elämänsä eri tavoin ja jotka ovat Jumalan anteeksiantoon turvautuen menneet eteenpäin. Jokaisella heistä on ollut tumma menneisyys. Eron menneisyyteen on tehnyt se, että he ovat tulleet sieltä pois ja lähteneet tekemään sitä, mitä Jumala on heidät kutsunut tekemään. Ajattele vaikkapa Pietaria, Paavalia tai naista Sykarin kaivolla. Heidän menneisyydestään ja uudesta elämästään Kristuksessa ja palvelutyöstään (sellainen oli Sykarin kaivolta kiireen vilkkaa lähteneellä naisellakin, joka toi kokonaisen kaupungin kuulemaan Jeesusta!) tuli voimakas todistus muutavasta voimasta, joka itse kunkin lukijan on tuonut uskon äärelle!

Entäs jos se, että me astuisimme eteen päin ja olisimme todistus jolle kulle joka todistusta ja rohkaisua tarvitsee?!

Vastaa