Psalmiin 18 on tallennettu Daavidin uskontunnustus – ja todistus Jumalan voimasta.

Psalmi on otsikoitu:

Laulunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Tämän Daavid lauloi Herralle sen jälkeen, kun Herra oli pelastanut hänet Saulin ja kaikkien vihollisten käsistä.

Psalmi alkaa Daavidin rakkaudentunnustuksella:

Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani.

´Voimaksi´käännettyä חזק [khezek] sanaa käytetään Uudessa testamentissa ainoastaan tässä psalmissa. Sana pohjautuu heprean teonsanaan חזק [khaazak] ´vahvistaa, vallita/voittaa, olla vahva, tulla vahvaksi, olla rohkea, olla luja, olla päättäväinen´. Teonsana sisältää myös merkityksen ´voimien palauttamisesta ja ennalleen asettamisesta´.

Kun tätä taustaa vasten katson Daavidin tunnustusta, eteeni avautuu jo tämän yhden sanan kautta rikas kuva siitä, mitä Jumala Daavidille merkitsee:

Herra on Daavidille

Hänen rohkeutensa, lujuutensa ja päättäväisyytensä.

Daavidin kokemus on, kuinka

Herra vahvistaa Daavidia, palauttaa hänen voimansa – ja Herra on hänen voittonsa.

Psalmissa 28 Daavid ilmaisee asian seuraavasti:

Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva.

Se, miten kokonaisvaltaisesta asiasta oikeasti on kysymys, selviää, kun kurkistan Daavidin käyttämää heprean sanaa. Se tarkoittaa ´sekä fyysistä että materiaalista, henkilökohtaista, sosiaalista ja poliittista voimaa ja vahvuutta´. Herra on kansansa voima kaikilla elämän alueilla alueilla!

Daavid jatkaa Raamatun runouden tehokeinoin: toistamalla asian vielä kerran käyttämällä sanoja ישועה [jeshuah] ´pelastus, vapautus; hyvinvointi, menestys; voitto´ ja מעז [maoz] ´turva, suoja, linnoitus´

Sanojen äärellä meidän kannattaa pitää mielessä, millaisessa tilanteessa Daavid psalmit lauloi: Keskellä elämänsä tiukkoja mutkia (muun muassa mainittu Psalmi 28) tai niiden jälkeen (muun muassa Psalmi 18). Daavidin sanat siitä, että Jumala oli hänen voimansa (rohkeutensa, lujuutensa, päättäväisyytensä; hänen voimiensa uudistaja; fyysinen, materiaalinen, sosiaalinen ja poliittinen voima ja vahvuus), hänen apunsa ja turvansa (pelastus, vapautus; hyvinvointi, menestys;voitto; turva, suoja ja linnoitus´) olivat hänen uskontunnustuksensa ja Herraan nojautumistaan tilanteessa, jossa hänen elämänsä, tulevaisuutensa ja kutsumuksensa oli uhattuna.

Jumala oli puhunut Daavidille profeetta Samuelin kautta (ja ehkä myös henkilökohtaisesti) hänen tulevaisuudestaan. Daavidista piti tulla kuningas. Olosuhteet olivat päinvastaiset: Saul oli kuningas – ja vainoharhaisuuttaan yritti saada Saulin hengiltä, kun pelkäsi (tavallaan ihan oikein ja aiheellisesti) Daavidin vievän hänen paikkansa. Daavid joutui henkensä uhalla pakosalle.

Daavidilla ei ollut sotilastaustaa entuudestaan. Hän oli paimen – joka rohkeasti tarttui kiviin ja linkoon Jumalaan luottaen ja surmasi Goljatin. Tähän uskonrohkeuteen hän joutui myöhemminkin turvautumaan: Paimentaustainen pakolainen, yhdessä joukkonsa (joka oli taustaltaan varsin sekalainen) kanssa joutui vastatusten kokeneiden sotilaiden (joita oli määrällisestikin enemmän) kanssa.
Daavid oli riippuvainen Herrastaan:

Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma.

Daavid ammensi rohkeutensa Herransa läsnäolosta – ja ripustautumisesta saamiinsa lupauksiin:

Vaikka sotajoukko saartaisi minut, sydämeni ei pelkäisi, vaikka minua vastaan nousisi sota, ei minulla olisi mitään hätää.
Yhtä minä pyydän Herralta,
yhtä ainoaa minä toivon:
että saisin asua Herran temppelissä
kaikki elämäni päivät!
Saisin katsella Herran ihanuutta
hänen pyhäkössään
ja odottaa, että hän vastaa minulle.
Kun vaara uhkaa,
hän ottaa minut majaansa.
Hän antaa minulle suojan teltassaan,
nostaa minut turvaan kalliolle.

Nyt minä kohotan pääni, en pelkää vihollisiani, vaikka he saartavat minut.

Minä uhraan Herralle hänen pyhäkössään, uhraan ja huudan ilosta, minä laulan ja soitan ylistystä Herralle.

Tässä osviittaa meille muutama vuosituhat myöhemmin eläville. Useinkaan tie Jumalan lupauksiin ei ole mutkaton. Joudumme – ainakin Hengen asein – taistelemaan meille luvattujen asioiden puolesta.

Monesti olen kuullut lainattavan Habakukin kirjan sanoja:

Profeetta sanoi:
— Minä seison vartiopaikallani,
asetun tähystämään
saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle,
mitä hän vastaa valituksiini.
Herra vastasi minulle:
— Kirjoita näky niin selvästi tauluihin,
että sen voi vaivatta lukea.

Näky odottaa vielä toteutumistaan,
mutta määräaika lähestyy joka hetki,
se hetki tulee vääjäämättä.
Jos se viipyy, odota,
näky toteutuu varmasti ja ajallaan.

Se että näky on selkeästi luettavissa auttaa, kun on kiire tai – niin kuin taistelun keskellä paineinen ja ahdistettu olo. Myös sen tiedostaminen, että se, mikä on Jumalasta lähtöisin toteutuu – varmasti ja ajallaan. Siksi Jumalan lupausten varassa on turvallista seisoa.

Taistelussa. Myrskyssä. Sumussa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s