Narsistinen ”voitelu”

”Voihan, voitelu!”

huudahdin tapahtumaketjun keskellä ällistellen samalla, että näkemäni onnistuu melkein ja ainoastaan vain narsismiin taipuvaiselta henkilöltä…


Narsisti tai narsismiin taipuvainen (myöhemmin tässä lyhyesti toistoa välttääkseni N-persoona) toimii niin kuin ”kokee” – hyväksi ja ennen muuta itselleen edulliseksi, missä hän kulloinkin sattuu toimimaan.

Tälle vuosia tuntemalleni N-tyypille karismaattinen kenttä on kotikenttä, jonka toimintatavat ja kielen hän tuntee.

Vuosien mittaan olen nähnyt hänen pakenevan kulloinkin hänelle edullisen hengellisen naamion taakse.

”Voitelu” on ollut yksi niistä.

Kun aloin enimmän sinisilmäisyyden karistua suhteessa ”lupauksiin” tai ”profetioihin”, joilla ei näyttänyt olevan katetta, kysellä toteutumattomien ”profetioiden” perään ja ottaa jopa etäisyyttä tähän N-persoonaan, hän vetosi uusiin ”Jumalan lupauksiin”, joiden mukaan – jos jatkaisin yhteistyötä hänen kanssaan – Jumala käyttäisi häntä ja minua… Myöhemmin kohtasin suoranaista taivuttelua siihen suuntaan, että minun pitäisi tiivistää yhteistyötä hänen kanssaan ”palaamalla alkuun”, kun ”Jumala oli puhunut”. Kun satuimme kohtaamaan, kuulin, kuinka suuresti ”Jumala häntä käyttää”.

…Voi hyvänen aika! Jumala ja Hänen voitelunsa ei ole jokin, mikä on sidottu tiettyyn ihmiseen! Jumalan voitelu on sidottu Jumalaan itseensä, Hänen armoonsa ja hyvyyteensä! Jumalan voitelu ei tule pelkästään tottelemalla ihmistä; se, mikä voitelun virtaamiseen meissä ja kauttamme, vaikuttaa, on se, että pyrimme elämässämme tekemään sen, mitä Jumala elämältämme tahtoo.

Ajatukseni saivat lihaa luiden ympärille, kun luin toissa sunnuntain yhtä lukukappaletta 2. kirjeestä Korinttilaisille:

Jumalaitse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa

N-persoonan käsitys hengellisyydestä ja myös voitelusta on hänen narsisminsa vääristämä. N-persoona on näemmä kyvytön ymmärtämään, että Jumalan voitelu ei ole persoonamme jatke eikä Jumalan voitelu ei ole jotain, millä lyödään toista maahan korottaen itseä eikä Jumalan voitelu ei ole kiristyksen tai vedättämisen väline eikä Jumala ei anna voiteluaan tällaisiin tarkoituksiin…

Johannes kirjoitti:

”Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan. Teissä kyllä pysyy se voitelu, jonka olette Pyhältä saaneet, ettekä te tarvitse kenenkään opetusta. Hänen Henkensä opettaa teitä kaikessa ja on tosi, hänessä ei ole petosta. Niin kuin hän on teitä opettanut, niin pysykää hänessä.”

Kuulostaako itseriittoiselta? Emme ole kenenkään opetuksen tarpeessa? – Kohta on hiukan ylimalkaisesti käännetty. Nimittäin käytetty sana tarkoittaa myös ”tiettyä (asiaa/ihmistä)”. Johannes siis voi viitata myös tiettyyn, puheena olevaan asiaan/opetukseen, joka oli Johannekselle ja kirjeen saajille tuttu. Johanneksen kirjeiden varoitusten taustalla on nähty kristinuskon taistelu nk. gnostilaisuutta vastaan. Nämä korostivat mm. erityistä tietoa (gnosis), jota ihmiset tarvitsivat pelastuakseen tai saavuttaakseen jumalisuuden. ”Vain meidän kauttamme” -oppi oli gnostilaisuutta itseään.

Johanneksen korostus on:

Te ette tarvitse erityisen voitelun lähettiläitä. Kristuksessa teillä on voitelu.

Jumalan Henki opettaa kaikessa ja ON tosi, Hänessä ei ole petosta/valhetta.

Minulle sanat ovat olleet äärettömän lohdullisia: Jumalan Henki ei vedätä eikä valehtele. Hän on Totuuden Henki, Hän on Totuus. Siksi, se, mitä Hän tuo julki, on totta. – Looginen johtopäätös tästä on se, että jos joku tuo ”Jumalan Hengen” tuotteena jotain, mikä ei pidä yhtä totuuden kanssa tai omaa sepustamaansa, ei ole Jumalan Hengestä.

Niin kuin hän on teitä opettanut, niin pysykää hänessä.

Kaikkein tärkein asia on pysyä Kristuksessa – niin kuin Hän on opettanut.

Pysähdyin myös Paavalin sanojen äärelle:

”Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme — vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli — hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Yritänkö minä tässä vaikuttaa ihmisiin? Tai kukaties Jumalaan? Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.
Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen.”

Sanoissaan Paavali sulkee pois niin ihmisten kuin Jumalankin manipuloinnin tai mielistelyn. Hän toteaa, että evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen. Kirjaimellisesti narsistiset konstit eivät toimi Jumalan valtakunnassa. Jos joku niitä koettaa, ne voivat hämmentää ihmisiä – ja jopa johtaa heitä harhaan – mutta samaan aikaan johtavat ”hämmentäjät” kaltevalle polulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s