920. Perin juurin Jumalasta

920. Perin juurin Jumalasta

DSC_5059

Laulujen laulussa vuoropuhelua käyvät mies ja neito. Runomuotoisessa kirjassa on nähty symboliikkaa Kristuksen ja Hänen morsiamensa, seurakunnan välillä.

Laulujen laulun neito pukee pyyntönsä sanoihin:

Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten,
pane sinetiksi ranteesi nauhaan.

Mielenkiintoisesti kohta muistuttaa eilen yhdestä luterilaisissa kirkoissa luetuista teksteistä (tässä tekstistä osa):

Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen. (2. Kor. 1: 21, 22)

Kohta muistuttaa minua siitä, miten perin juurin usko on Jumalasta lähtöisin. Hän on tehnyt asian alusta loppuun. Meille on jäänyt tehtävä ottaa vastaan.

Sunnuntain evankeliumitekstit lähestyvät uskoa ja epäuskoa eri näkökulmista. Näistä rouheita seuraavissa kirjoituksissani (jos Herra suo).

Vastaa