Uskottelua vai unelmien ylösnousemusta?

DSC_4668

Ruskan punaamien lehtien vieressä kukkii ahomansikka syksyä uhmaten. Olen ymmärtävinäni, että kuluva syksy on omassa elämässäni – vastoin olosuhteita – unelmien ylösnousemuksen aikaa.

Sen olen matkan varrella ymmärtänyt, että jos Jumala oikeasti puhuu, se toteutuu ennemmin tai myöhemmin, näytti miltä näytti. Kokemusta on siitäkin, että minä tai joku muu luulee Jumaan puheeksi asiaa, mikä ei sitä ole. Melkoisen varma merkki siitä on, että ”koettu” ei toteudu.

Sitä olen miettinytkin, että miksi minä tai joku muu ”kokee” asioita ”Jumalan puheena”, vaikka ”kokemukset” eivät ole Jumalan puhetta. Voisiko yksi syy olla siinä, että asiat ovat niin lähellä minua tai jota kuta toista, että ”koen” oman toiveeni Jumalan puheena.

Karismaattisen kentän liepeillä tätä vahvistaa ajatus uskon julistamisesta elämän ylle (mitä termiä käytetäänkään). Sinänsä kysymys on hyvästä ja oikeasta asiasta. Silti lähellä ovat manipuloivat, käskevät ja komentavat rukoukset, joissa käsken/käskemme maailmaa ympärilläni muuttumaan mieleni mukaan. – Tämä käskeminen/komentaminen voi sisikunnassamme sotkeentua myös profetian kanssa. Näin tulemme puhuneeksi ja julistaneeksi omia mielihalujamme.

Näitä ”uskotteluprofetioita” olen matkan varrella kohdannut liikaa..: Markku julistaa juhannushäitä, Arttu Sinikkaa vaimokseen, Sari Mattia miehekseen,…Pia yhteistyökuvioita Jussin yrityksessä,… Usein ”uskotteluprofetiat” liikkuvat toiveidemme kanssa samassa linjassa. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää arvioida niin itselle kuin jolle kulle toisellekin tullut ”kokemus”. Muuten voimme löytää itsemme pettyneen paikalta sen takia, että ”profetia” ei toteutunut – tai jos olemme alkaneet itse sinnikkäästi toteuttaa ”profetiaa”, olemme ajaneet itsemme karille esimerkiksi sen vuoksi, että ”profetian toteutuminen” johti meidät ongelmiin.

Paljon varteenotettavampi kokemus on ollut tilanteessa, jossa emme ole osanneet odottaa mitään ”kokemusta” tai sanaa jostain tilanteesta. Usein tuo kokemus/profetia on tullut tilanteessa, jossa odotusarvo on ollut jotain muuta kuin ”kokemuksessa” tai sanassa esille tullut. – Vähän samaan tapaan kuin Jumala puhui Aabrahamille ja Saaralle tai Jeesuksen äidille, Marialle, lapsesta. Molemmat Jumalan puheet pohjautuivat aiempaan lupaukseen, Jumalan Aabrahamille aiemmin antamaan lupaukseen ja Marian kohdalla profeettojen kautta useaan kertaan tulleeseen lupaukseen; kukaan näistä, joille puhuttiin ei tajunnut voimakkaasti suuntautua lupauksen suuntaan, koska olosuhteeet eivät mitenkään tukeneet lupausta tuossa hetkessä: Aabraham ja Saara olivat vanhoja ja Maria naimaton. Tämä sulki pois ”uskotteluprofetian”.

Syksyä kohti suunnistaessani olin tiettyjen asioiden kanssa samanmoisessa tilanteessa kuin Aabraham tai Saara. Tuntui siltä, että asiat, joita olin aiemmin ollut kokevinani, olivat mennyttä, kuolleet. Vastoin olosuhteita yksi kerrallaan noista asioista alkaakin pukkaamaan nuppua kuin syyskuussa kukkiva ahomansikka. Puut ovat luopuneet kauniista lehdistään ja luonto väreistään. Jäljellä on pimeys, harmaus ja ruskeus. Unelmani pukkaavat nuppua ja kukkaa.

https://sourcepublication.net/2014/09/26/891-se-mika-on-jumalasta-toteutuu-jopa-vastoin-olosuhteita/

https://sourcepublication.net/2013/10/13/unelmien-ylosnousemus/

Posted in: Jumalan lupaukset

Tagged as:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s