906. Kyselyä muottien äärellä

Ajatteluttavaa asiaa noin vuoden takaa. Artikkelissa kyselen:
” Yhteisö sanoo, miltä minun ja minun uskoni pitäisi näyttää – enkä minä ja minun uskoni näytä täysin sopivan tuohon määritelmään. Onko vika minussa – vai onko mittarissa mennyt jokin vikaan?”

Studio 23

Syvä kipeys näyttää olevan siinä, että yhteisö on samaan aikaan rakas, tärkeä, lohtua tuova ja vapautta lupaava ja samaan aikaan yhteisö häivyttää itseä ja omaa tahtoa, orjuuttaa ja ”kolonnisoi”.

Ikään kuin olisi selvittämättömän kehäpäätelmän äärellä: Yhteisö sanoo, miltä minun ja minun uskoni pitäisi näyttää – enkä minä ja minun uskoni näytä täysin sopivan tuohon määritelmään. Onko vika minussa – vai onko mittarissa mennyt jokin vikaan?

Ainakaan aluksi sellainen henkilö, joka kunnioittaa Pyhää/Jumalaa ja Häntä edustavaa tahoa, ei tule ottaneeksi lukuun, että mittarissa voi olla vika.

Pysähdyttävän kipeyttä

Olen maininnutkin sivustosta Omat polut. http://freepathways.wordpress.com

Tarkoitus ei ole heristää tuomitsevaa sormea vanhoillislestadiolaisten suuntaan. Ilmiö ei ole vain heidän piirissään. Löydän ilmiön eri näköisenä, eri nimin kerrottuna myös muista -laisista, -läisistä, -llisistä – koska jostain kumman syystä meille ihmisinä näyttää olevan tarpeen vetää rajoja, myös Jumalan valtakunnan rajaa, omien ja muiden välille. Minun uskoni/meidän uskomme on mittari, jolla mittaan/mittaamme oikeankokoisen, -näköisen ja -muotoisen…

View original post 633 more words

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s