824. Armon uskonto

824. Armon uskonto

En tiedä, miksi heräsin tänä aamuna ensimmäisenä ajatuksenani:

Kristinusko on armon uskonto.

Välähdyksenomaisesti ajattelin sitä, miten Kristuksessa meillä on kaikki, mitä Hän meiltä edellyttää.

Niin, käsittämätöntä, miten valmiiksi kaikki on tehty! Meidän tärkein tehtävämme on suostua ja ottaa vastaan, mitä meille Kristuksessa tarjotaan.

Tuo ”armon uskonto” -juttu ei ole minun keksintöni. Vuosia sitten kävin Vapaakirkon avoimen teologisen opiston opintoja. Siellä uususkonnollisten virtausten kurssilla asia tuli esille, kun opettajamme Päivö T. Juntumaa asian lausui. Kun tarkemmin kurkkasimme muiden uskontojen ytimeen, sieltä löytyi ajatus pelastuksesta, valaistumisesta, tms. ansioiden perusteella; kristinuskon peruslähtökohtainen sanoma on tässä mielessä hyvin erilainen:

Lähtökohta on siinä, että Kristus on täynnä armoa ja totuutta. (Joh. 1: 14)

Kristus on tuonut armon ja totuuden. (Joh. 1:17) Hän on avannut meille pääsyn armoon (Room. 5: 2)

Kristuksen täyteydestä Häneen uskova saa armoa armon lisäksi. (Joh 1: 16)

Me pelastumme armosta, uskon kautta. (Apt. 15: 11; Ef. 2: 5-8; Tit. 3:5)

Kristukseen uskovan tulee kasvaa armossa ja tuntemisessa. (2. Piet. 3: 18) Armo kasvattaa meitä.

Jumalan Henki on myös armon Henki. (Hepr. 10: 29) Jumalan valtaistuin on myös armon valtaistuin. (Hepr. 4: 16)

Monet asiasta elämässämme ovat armoa.

Julistettu evankeliumi on (tai sen ainakin pitäisi olla) armon sanaa. (Apt. 14: 3)

Kristukseen uskova on tarkoitettu elämään armon alla. (Room. 6: 14)

Armo on ylenpalttinen verrattuna syntiin tai rikkomukseen ts. se on suurempi kuin mikään synti tai rikkomus. Siksi armo peittää syntien paljouden(kin). (Room. 5: 15-21)

Armo riittää tilanteessa kuin tilanteessa. (2. Kor. 12: 9)

Myös kutsumus ja armolahjat ovat armosta. (Room. 12: 6; 2. Kor. 4: 1; Gal. 1: 15, 2: 9)

Jumalan armo voi ohjata Kristukseen uskovaa. (2. Kor. 1: 12)

Jumalan armo saa aikaan sen, että kykenemme tekemään Hänen työtänsä tehokkaasti. (1. Kor. 15: 10)

Raamattu toki varoittaa hälläväliä -suhtautumisesta armoon. Armoa ei saa kääntää irvikuvakseen tekemällä suin surmin syntiä. Armo on arvokas asia – myös hinnassa mitattuna. Kristuksen kallis veri on armon hinta. (Room. 6:1, 15; 2. Kor. 6:1; Gal. 2: 21)

Vastaa