Käteeni tarttui kirjastossa Jani Tikkasen kirja Rakkaus johtaa ihmisiä ja yrityksiä.

Rakkaus johtamismallina saattaa kuulostaa lällyltä ja epäjohtamaiselta. Tikkanen saa aiheeseen kirjansa sivuilla jämäkkyyttä ja ryhtiä. Päällimmäisenä kirjasta  ponnahtaa esiin: ajatus:

Johtajuus ei tapahdu vaatimalla vaan luottamalla

Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti onnistua tekemisissään.

Tämän vuoksi luottamus on parempi keino tuloksiin kuin vaatiminen.

Ihmiset luovat luottavaisessa ympäristössä uutta ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.

Kontrolloinnilla on – yllättäen – päinvastainen vaikutus: Kontrollointi johtaa ennemmin tai myöhemmin, suoraan tai välillisesti alisuoriutumiseen.

Apinako kentällä – ei tasan ole…! (Eihän..?)

Kesti aikaa ennen kuin havahduin hengellisen kentän outoihin johtamismalleihin ja -käytäntöihin.

Muutamia vastauksia kysymykseen

Miksi havahtumisessa meni niin pitkä aika?

  • Sinisilmäisesti uskoin, että jokainen nk. uskova on hyvä ja tarkoittaa hyvää.
  • Keskittyminen yhteisön erityiskorostuksiin yhdessä runsaan työmäärän kanssa sai aikaan sen, ettei enempiä tullut ajatelleeksi.
  • Yhteisön omat, monisyiset ja vaikeasti hahmotettavat suojamekanismit {minun tapauksessani voitelun [johon liittyi sisäänkirjoitettuna erityinen kyky nähdä hengellisiä asioita, kyky, jota muilla (esim. minulla ei ollut (näin siis koin)]} ja ilmoituslahjojen (profetiat, unet, viisauden ja tiedon sanat) korostus yhdessä arvostelemattoman auktoriteetin kanssa olivat omiaan viivyttämään omaehtoista ajattelua.

Kokemukseni muistuttaa vuosia sitten näkemääni hassunhauskaa videonpätkää, jossa katsojia käskettiin seuraamaan koripalloa (ja muistaakseni laskemaan joko koreja tai koripallon pomppuja). Samaan aikaan kentän poikki juoksi apina. Palloon keskittynyt katsoja ei huomaa apinaa. En myöskään minä huomannut ensimmäisellä katsomiskerralla.

Niin tuossa koripallo-apina -videossa kuin hengellisessä kentässäkin minua alkoi hämätä, että kuvassa oli jotain outoa. Piti katsoa video uudestaan. Piti katsoa hengellistä kenttää useampaankin kertaan. Näihin kokemuksiini viittaan muun muassa kirjoituksessani Keisarin uusista vaatteista

Toki olen nähnyt myös hyvää johtajuutta.

Jani Tikkasen kirja on raikasta luettavaa – vaikkakin monet kappaleet joutuu lukemaan moneen kertaan, koska niissä on paljon asiaa ajoittain monisyisesti selitettynä. Vaikka kirja ei ole nk. hengellinen, kirjan viesti on suurelta osin sama kuin, mistä Jeesus minun ymmärrykseni mukaan antoi esimerkin. Kirja antaa sanoja aavistuksilleni siitä, miten asioita tulisi viedä ihmisten kanssa eteenpäin.

Mutta enhän minä ole johtaja…

Et ehkä -titteliltäsi tai virkanimikkeeltäsi. Silti (jos et ole aivan erakko, jota tuskin olet) ainakin jokunen ihminen seuraa sinua ja elämääsi. Voit olla avain hyvään työpaikallasi, perheessäsi tai vaikka kahden hengen yrityksessä ilman, että olet kenenkään esimies tai sinulla on johtajan titteliä. – Ja jos olet asemassa, jossa sinulla on yksi tai useampi alainen (tai lukija, kuulija tai katsoja), ajatukset kannattaa lukea vielä suuremmalla syyllä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s