2. Lapsuuden leikkilimpparista lannoitteeksi

Roomalaiskirjeen 8. luvun tuttuakin tutumpi lupaus: Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa!

Vielä tämän illan olen istunut farmimme lohkokirjanpidon äärellä.

Tavanomaiseen viljelyyn aiemmin perehtyneenä näin melkein painajaisia rikkaruohokokoelmasta pelloillani. Miten ihmeessä saisin ne nirhittyä sieltä pois? Luomussa kun ei liioin torjunta-aineita käytetä.

Muistinverestys aiemmin opitusta sai minut toisiin aatoksiin. En nyt ihan sano, että siunatut rikkaruohot, mutta ainakin käyttökelpoiset rikkaruohot! Niistä, kun näyttää saavan yhtä sun toista hyötyä irti – yllättävääkin.

Olen näkevinäni tässä myös hengellisen opetuksen. Miten monta kertaa hermoilen asioista, jotka loppupelissä hyvällä tavalla vajastettuina voivat olla siunauksen lähde!

Eivät rikkaruohot enempää elämässä kuin pellossakaan ole suotavia viljan seassa, mutta niin kauan kuin niitä jostain syystä on, niiden kanssa vain joutuu elämään – mieluummin kiittäen kuin manaillen. Ja ihan niin kuin siellä pellossa, kun siitä huolta pidän, väärä kasvusto antaa tilaa hyvälle kasvulle.

Herran rauha

(Sorry, this article is only in Finnish, before Arto has time to translate this – too vivid language for me to try to tell this in English…)

Muistan, kun lapsena tein leikkilimppari kavereiden kanssa. Aikamoisia keitoksia: Nokkosta, voikukkaa – ja ties mitä pellon reunasta löytyvää kuppiin ja muhimaan. Kun ne unohtuivat kuppeihin, ne olivat aika äklöttävän hajuisia.

Nyt kun olen viljelyprojektini puitteissa verestänyt muistikuvia luomun yhdestä peruspilarista, viherlannoituksesta, olen samalla joutunut tuulettamaan antipatiotani näiden rikkaruohojen suhteen – ja törmäämään noiden lapsuuden ajan keitosten hyötyihin.

Useita ”rikkakasveja” kun voi pistää lautaselleen. Jopa gourmetkokit tuntuvan niistä loihtivan herkkuja.

Niin, ja osasta näistä rikkaruohoista saa oivallista lannoitetta. Osa käytteistä (siksi haalimani tiedon mukaan nimittäisin lapsuuden keitoksia), uutteista ja keitteistä (niitä nimitetään valmistustavan mukaan) torjuu tuholaisia ja kasvitauteja.

Saatanpa farmini kulmalle laittaa muhimaan vähän isompia kuppeja (tynnyreitä) kirvahyökkäyksen varalle. 🙂 – Jos minut näkee kulmilla hyörivän kasvinsuojeluruiskun kanssa, se merkkaa sitä, että kirvat saavat kyytiä…

View original post 133 more words

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s