Mistä näitä narsisteja oikein tulee?

Mistä näitä narsisteja oikein tulee?

 

Kun olen vähin erin oppinut tunnistamaan luonnetyypin, narsisteja on löytynyt liian kanssa. Onko liipasinsormi herkistynyt liikaa vai olenko vain oppinut huomaamaan hälymerkit?

Uskon, että kysymys on viimemainitusta.

Uskon, että Paula Salomaa on oikeillä jäljillä kirjoittaessaan Terve ja epäterve narsismi ihmissuhteissa -kirjassaan

Narsisti ja narsistin uhri ovat henkisesti hylättyjä lapsia, joiden oireiden määrä ja laatu vaihtelevat hylkäämisasteen mukaisesti. Kun narsisti ajaa itsekkäästi omaa etuaan, uhri asettuu epäitsekkään rooliin ja keskittyy muihin ihmisiin. ”Yhteistä heille molemmille on vääristynyt käsitys omasta itsestä, sisäinen turvattomuus ja henkisesti etäiset ihmissuhteet.”

On ihan luonnollista, että nämä kaksi vastapoolia vetävät toisiaan puoleensa.

Paula Salomaan kirjasta selviää myös se, että on myös tervettä narsismia:

  • Tervettä ”narsismia” on hyvä itsetunto, kypsän aikuisen tunne-elämä ja vallitsevana olotilana rakkaus. Sen sijaan epäterve narsismi heilahtaa tästä laitaan tai toiseen: Narsisti on itsekäs ja uhri äärimmäisen epäitsekäs. Molemmat kehittyvät hyväksikäytön ympärille: Narsisti käyttää hyväksi ja uhri sallii hyväksikäytön.
  • Terveen narsisimin yksi piirre on terveet rajat, kun taas narsismi ryskii rajojen läpi (seksuaalinen tms. hyväksikäyttö) ja uhri hyväksyy tämän.
  • Terve narsismi kykenee olemaan sekä näkyvillä että sivussa. Narsismi pyrkii valokeilaan ja uhri usein väistelemään valokeilaa.
  • Terveesti narsisti kykenee henkiseen ja seksuaaliseen läheisyyteen, narsisti (sekä narsisti tai uhri) etäännyttää itsensä suhteessa.
  • Terve narsismi merkitsee kykyä asettaa rajoja ja suojautua hyväksikäytöltä. Epäterve lujuus on taas kovuutta, julmuutta, hyväksikäyttöä.

Terve lempeys on itsensä ja muiden hyväksymistä kaikkine tunteineen, tarpeineen ja ominaisuuksineen. Epäterve lempeys puolestaan merkitsee myötäilyä, itsensä kaltoin kohtelua ja hyväksikäytön sallimista.

Vastaa