Skip to content

649. Paljon porua, vähän villoja (osa 1) – Yksinkertaista

Huomaan kirjoittaneeni blogittamiseni varrella herätyksestä melkoisen paljon. Kirjoitukseni on usein ihmettelyä aikamme hengellisyyden äärellä, kuten artikkelissani Jumala -lähtöinen herätys – Voiko muullaista herätystä ollakaan http://pauliinakuikka.wordpress.com/2013/05/23/jumala-lahtoinen-heratys-voiko-muunlaista-heratysta-ollakaan/.

Johtopäätökseni on ollut, että kyllä hyvinkin voi. Silloin, kun keskiössä ei ole Kristus ja Hänen Sanansa, ajaudumme harharaiteille. Artikkelissani Ylpeyden menettänyt kirjoitan:

Me emme enää niinkään julista evankeliumia, vaan odotamme ihmeitä ja väristyksiä. Olemme kadottamassa sen, mistä olemme olleet ylpeitä: Jumalan Sanan – jonka kristityt kautta aikojen ovat ymmärtäneet synnyttävän uskon. Nyt sidomme niin oman kuin toistenkin uskon kokemuksiin tai vastaaviin.

Harharaiteille joutumisesta seuraa se, että herätyksestä on paljon porua ja tuloksena vähän villoja.

Eilen törmäsin R.A. Torreyn ajatuksiin John David Hicksin referoimana. Torreylla, 1800-luvulla eläneellä julistajalla, oli herätyksestä hyvin yksinkertainen ja pelkistetty näky. Aikalaisellamme Hicksilla puolestaan on opetuksen terävä sovellus.

Torreyn ajatus yksinkertaisuudessaan on seuraava:

1. Herätykseen riittää, kun muutamat kristityt ojentautuvat läpikotaisin oikeaan Jumalan kanssa.

2. Herätykseen riittää, kun nämä muutamat kristityt sitoutuvat yhteen ja yhdessä rukoilemaan herätystä niin kauan kuin Jumala avaa taivaat ja astuu alas.

3. Herätykseen riittää, kun nämä muutamat kristityt laittavat itsensä Jumalan käyttöön Hänen tarkoittamallaan tavalla voittaakseen toiset Kristukselle.

Siinä kaikki.

John David Hicks jatkaa Torreyn ajatusten äärellä:

Juuri tätä läpikotaisin oikeaan ojentautumista Jumalan kanssa eivät kristityt ole halukkaita tekemään.

Hicks viittaa siihen, että oikeaan ojentautuminen Jumalan kanssa ei koske pelkästään sitä, minä ymmärrämme suhteesemme Jumalaan, vaan se on yhtä lailla hyvää omaatuntoa ihmisten edessä. (Vrt. Ef.4:25-26):

Useimmiten juuri suhteemme muihin on se, joka peittää meiltä suhteen Jumalaan. (1 Joh. 2:9-10).

Hicks tarkentaa:

Ei itsepäistä kaunankantamista toiselle, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän anteeksi antamista Jeesuksen opetuksen mukaan.

Totuuden kertomista joka tilanteessa. Sitä, ettei hyödy toisen kustannuksella. Ei vie toiselta mainetta tai hyvää nimeä juoruilla. Sitä, että sanasi rakentavat, eivät paina alas. (Jaak 3:10). Sitä, ettet murehduta Pyhää Henkeä katkeruudella, vihalla tai pahuudella. Sitä, että olet ystävällinen ja annat anteeksi toisille, aivan kuten Kristus on antanut sinulle anteeksi.

Ps. 119:165: ”Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa, mikään ei horjuta heitä.” Jeesus sanoi, että jos me rakastamme Häntä, me pidämme Hänen käskynsä. (Joh. 14:15).

Herätykseen ei ole oikotietä. Hicks lainaa Torreyn sanoja:

Oikeaan ojentautuminen Jumalan kanssa edellyttää lahjomatonta oman itsen koettelemista ja rehellistä synnin tunnustusta sekä Jumalaa että niitä kohtaan, joita vastaan olemme rikkoneet. Vain tällä tavoin meidän sydämemme ei syytä meitä ja vain tällä tavoin meillä on luottamus Jumalaan. Vain tällä tavoin tulemme tietämään sen, että mitä tahansa pyydämme, me saamme, koska pidämme Hänen käskynsä ja teemme asioita, joihin Hän mieltyy.

Jatkan aiheen äärellä vielä kahden kirjoituksen verran.

Hicsin artikkelin voit lukea englanniksi http://faithencounter.org/RevivalRx.htm

1 Comment »

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: