637. Weekly Photo Challenge: One

Tämänviikkoisen valokuvaushaasteen aihe on yksinkertaisesta: Yksi. (Teksti ensin englanniksi lyhesti, sen jälkeen mukaillen suomeksi)

Weekly Photo Challenge is in it´s simplicity: One. When my husband and I visited in Holland in the last summer, we visited also in one of many botanical gardens. I noticed ”lonely” red poppy in the mid of yellow flowers. I asked my husband take a photo of this lonely poppy. This photo has spoken out to me many times when I have seen that. One point of view has been the idea, that Lord doesn´t necessarily need multiplies to manifest his plans and/or bless to us. One is enough in the hands of Lord, when this ”one” is ready to be in the hands and plans of Lord.

Look to Abraham your father and to Sarah who bore you; for I called him when he was but one, and I blessed him and made him many.
For the Lord will comfort Zion; He will comfort all her waste places. And He will make her wilderness like Eden, and her desert like the garden of the Lord. Joy and gladness will be found in her, thanksgiving and the voice of song or instrument of praise. (Isa. 54: 2, 3)

Many hundred years after Abraham Isaiah pickes up his story to show how one is enough for a miracle in the hands of Lord. Lord is able to change unfruithfull to fruitfull one and multiply that which can´t (in our own sight) be multiplied.

Kun viime kesänä kävin mieheni kanssa Hollannissa, eräässä kasvitieteellisessä puutarhassa silmäni kiinnittyivät yksinäiseen oranssinpunaiseen unikkoon, joka kasvoi keltaisten kukkien seassa. Pyysin miestäni ottamaan tuosta orvosta unikosta kuvan.

Kuva on puhutellut myös jälkikäteen useasta näkökulmasta.

Tämänviikkoisen valokuvaushaasteen edessä mieleeni nousivat Raamatun sanat Aabrahamista:

Katsokaa Abrahamia, isäänne,
ja Saaraa, joka teidät synnytti!
Yksi ainoa hän oli, Abraham, kun minä hänet kutsuin:
minä siunasin hänet jälkeläisten runsaudella.
Yhä Herra lohduttaa Siionia ja armahtaa sen rauniomaita. Hän muuttaa aution maan Eedenin puutarhan kaltaiseksi ja aron kuin Herran paratiisiksi. Siellä on oleva ilo ja riemu, siellä kaikuu soitto ja ylistyslaulu. Jes 54: 2, 3

Tosiaankaan Jumalan edessä tai Hänen käsissään meidän ei tarvitse harmitella sitä, että olemme vain yksi. Aabrahamin tarina vakuuttaa myös meille, että yksi on Jumalan käsissä riittävästi, kun tuo yksi suostuu olemaan Jumalan käsissä, myös se lähtemään lähetetty.

Jesajan kirja nostaa vuosisatoja Aabrahamin jälkeen tämän elämäntarinan vakuudeksi siitä, että Jumala edelleen tekee samoja tekoja: muuttaa hedelmättömän hedelmälliseksi, lisää sen, mikä ei kaiken järjen mukaan voi lisääntyä.

Yksikin riittää Jumalan käsissä ”ihmeeseen”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s