Päiväni on mennyt valo -teeman ympärillä. Tuttavaperheessämme vieraillessamme perheen isäntä luki hartauskirjasta ajatuksen siitä kuinka Jumalan Sana on elävä ja toimiva sana. Hartauskirjassa yhtenä esimerkkinä mainittiin Jumalan luomistyö:

Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli.

Niin se vain, on että mitä Jumala sanoo, se ennemmin tai myöhemmin on myös näkyvillä.

Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta
eivätkä sinne palaa
vaan kastelevat maan,
joka hedelmöityy ja versoo
ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän,
niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän. (Jes. 55: 10, 11)

Aiemmin olen viitannut Jesajan sanaan:

Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem,
sillä sinun valosi saapuu
ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi.
Katso, pimeys peittää maan,
yön synkkyys kansat.
Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi,
Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. (Jes. 60: 1-2)

Tuossa kirkkaudessa on melkoinen vetovoima; se vetää puoleensa ihmisiä yhtä vastustamattomasti kuin lamppu yöperhosia.

Niin kansat tulevat sinun valosi luo ja kuninkaat sinun aamunkoittoosi.(Jes. 60: 3)

Vasten kummallista sekasotkua, mihin olen myös viime päivinä törmännyt, tämä puhuttelee minua tosi voimakkaasti. – Esimerkiksi eilen luin kirjoitusta, jossa oli aistittavissa hyvin voimakas tulikivenkatku. Siinä Taivaan valtakunnan raja tuli uskon (Kristukseen) lisäksi pukeutumiseen, väreihin, koruihin ja meikkiin. Kun katselin kirjoittajasta ja hänen ystävistään otettua kuvaa havaitsin harmaan pukeutumisen lisäksi harmaat, ilottomat ilmeet. Voi kuinka houkutteleva kuva Jumalan valtakunnasta!

– En nyt tosiaan tiedä, kumpi näistä on pienempi paha. Edellinen vai seuraava. Tässä toisessa kohtaamassani esimerkissä nimittäin puhutaan kovasti vapaudesta; kummasti vapaus näyttää merkitsevän myös erivapautta tehdä asioita, jotka eivät ole linjassa aikaisemman tai joissain tapauksissa edes nykyisen opetuksen linjauksen kanssa. Joissain tapauksissa tämä vapaus näyttää olevan vapautta antaa väärä todistus lähimmäisestä, ts. mustamaalata toisen (usein tahojen, jotka koetaan uhkana) maine ilmasta tempaistuilla jutuilla. (Tulen yhdestä tämmöisestä kirjoittamaan huomenna)

Tuossa kirkkaudessa sen sijaan ei ole ihmisten perinnäissääntöjä, käsky- tai kieltolistoja. Siinä ei ole teennäisyyttä, se on kokonaan totuus, totuus, joka tekee vapaaksi. Se paljastaa eittämättömästi sen, joka totuuden kohtaa. Siksi se on myös pelottavaa, riskikin – ja samalla vapauttavaa, kun kaikki ylimääräinen painolasti saa jäädä. Pimeys jättää otteensa, valo saa vallan – ja eittämättä puskee itsensä ihmisten ilmoille, ilman että tarvitsee edes pusertaa. Kaikkein syvimmiltään kirkkauden salaisuus on siinä, että se vie kirkkauden lähteille, Kristuksen luo, läheisyyteen, suhteeseen Hänen kanssaan. Se kytkee ihmiset ennen muuta Sanaan ja sen totuuteen.

Jumala on yksi,
ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä,
ihminen Kristus Jeesus. (1. Tim. 2: 5)

Jos tuo välittäjän paikan ottaa mikä tahansa muu, olemme helposti harhapoluilla. Molemmissa kertomissani esimerkeissä taustalla oli voimakas ”hengellinen” (sellaiseksi tulkittu) vaikuttaja/kirkko/seurakunta/oppi, josta käsin uskoa tulkittiin. Enemmän tulisi kuunnella Jumalaa Sanassaan kuin ihmistä, joka väittää puhuvansa sanaa Jumalan suulla.

Huomaatko, että seuraavissa Jeesuksen sanoissa on, ei niinkään käskyä, vaan toteamusta, rohkaisua – ja siunausta:

Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

Samaan saumaan tuli rohkaisun sana Malesiasta, ystävältä, joka osuu usein asioissa naulan kantaan:

”– maailman valona loistat kirkkaammin. Koska kannat valoa kaikkeen pimeyteen, joka on ympärilläsi, tämä pimeys väistyy. Viimein iloitset. Jopa ne, jotka ovat pilkanneet ja sanoneet, ettet voi onnistua/sinulle käy huonosti, ylistävät sen takia, mitä Jumala tekee elämässäsi. He ovat nauraneet sinulle sen vuoksi, että olet valinnut oikean polun (mutta he eivät ymmärrä sitä). Koroitettu Jeesus herättää eloon jokaisen kuolleen alueen elämässäsi. Sinä ponkaiset ylös jälleen, paikalle, jossa olet ollut. — Kaikesta vastustuksesta huolimatta ole kestävä. (Vastustajan) linjat murtuvat viimein.

Niin se vain on, että kun maltamme mielemme elämän tiukoissakin mutkissa ja pysymme Totuudessa, Jumalassa ja Hänen Sanassaan, kirkkaus/totuus tulee ilmi elämässämme, elämämme kauttakin.

About the Author

Pauliina Kuikka ()

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: