Eipäs säästellä

Eipäs säästellä

Vuosia sitten havahduin Jesajan sanoman äärellä ajatukseen siitä, että Jumalan asioiden kanssa ei ole tarvis säästellä. Hänen hyvyytensä on tarkoitettu jakoon, levitettäväksi ja leviämään.

”Tee telttasi sija suureksi,
levitä säästelemättä kangasta asumustesi katoksi!
Pidennä köydet,
iske lujaan vaarnat!
Sinä laajenet oikealle ja sinä leviät vasemmalle
–” (Jes 54: 2, 3a)

Kuten useiden muidenkin Jumalan lupauksien näidenkin kaikupohja on inhimillisesti mahdottomissa tilanteissa. Kun luemme jakeen ennen lainaamiani jakeita ja muutaman jakeen niiden jälkeen, ymmärrämme tämän.Taustana oli tilanne, jossa naista, jolla ei ollut lapsia käskettiin riemuitsemaan ja valmiiksi laajentamaan telttaa lapsia ja ajattelemaan suurta sukua. Kaiken lisäksi nainen oli leski tai hylätty nainen.

Jesaja käyttää kärjistävää kuvaa puhuessaan Jumalan ihmeestä, jonka Hän tekee kansansa keskellä. Tuota ihmettä eivät sanele inhimilliset olosuhteet, vaan Jumalan lupaus. Jumalan kansaa käskettiin toimimaan ikään kuin lupaus olisi jo käsillä, paitsi uskomaan, myös riemuitsemaan siitä, että Jumala tekee mahdottomasta mahdollisen.

Luvun loppuosa kertoo siitä, kuinka Jumala antaa kansalleen jopa enemmän kuin se on osannut aavistaa. Jumala rakentaa, peittää ja ympäröi kansansa arvokkuudella, jopa suoranaisilla kalleuksilla. Hän lupaa kokonaisvaltaisen ja kaikenkattavan huolenpidon, varjeluksen ja vapauden.

Vastaa