1 Comment

Katsellessani hengellistä kenttää, kuulostellessani ihmisiä, aistin janon ja kaipauksen Jumalan puoleen.

Joillekin tilanne tuntuu kestämättömältä. Ei tiedä, minne menisi, kun pakka tuntuu olevan sekaisin. Vanhaa fraasia toistaen, tulessa syntynyt kokee olonsa epämiellyttäväksi savussa, elämään tottunut kaipaa aitoa elämää.

Millaisilta laitumilta sitä löytäisi?

Aiheesta keskustellessamme mieheni totesi:
– Entä jos meille on annettu väärä kuva siitä, mitä elävyys on?

Ajattelemisen arvoinen kysymys.

Entä jos etsimmekin elämää väärin perustein?

Näitä pohtiessani silmiini osui Johanneksen evankeliumin luku 6. Ensin luvussa kerrotaan Jeesuksen ruokkineen 5000 miestä – ja lisäksi naiset ja lapset. Tämä oli ihmisille voimakas todistus Jeesuksen messiaanisuudesta. Tämä synnytti ihmisissä kaipauksen ei vain Jeesuksen tai Hänen ihmeidensä puoleen, vaan ihmeiden tuomien hyötyjen puoleen:

Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” (Joh. 6: 26-2)

Ihmeissä ja niiden tuomissa hyödyissä ei ole sinällään mitään vikaa, vika on siinä, jos/kun uskon kiintopiste muuttuu Jeesuksesta näihin asioihin.

Olen pähkinyt, olemmeko epäonnistuneet omassa ruokkimistehtävässämme; onko antamamme malli elävästä uskosta sen verran vinossa, että sekä itse että ne, joille uskon olemme omaksumassamme muodossa markkinoineet, etsimme elävyyttä väärästä paikasta.

Kysymys on samantapainen kuin valokuvauksessa. Joskus valokuvauskin on tarkkaa puuhaa: jos tarkennus on väärässä kohtaa, koko kuvasta tulee jotenkin hassu.

Pitäisikö muuttaa julistuksemme asetuksia – tarkentaa Jeesukseen?

Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.

Niin oma kuin toistemmekin nälkä ja jano täyttyisi; ei tarvitsisi lähteä Jeesuksen luota minnekään, kun kaikki on siinä.

About the Author

Pauliina Kuikka ()

One Reply to “Tarkennus on pienestä kiinni – uskossakin”

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: