On lupa pyytää – ja uskoa saavansa

Pyytäkää Herralta sateita,
pitkälle kevääseen saakka! (Sak. 10: 1b)

On lupa pyytää – tai pikemminkin käsky. Käytettyyn heprean sanaan sisältyy lupaus vastauksesta samaan tapaan kuin Jeesuksen kehotukseen:

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Matt. 7: 7)


Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet,
hän lähettää sadekuurot.
Hän antaa viljan viheriöidä
jokaisen pellolla. (Sak. 10: 1b)

Jumala on hyvä ja johdonmukainen antamisessaan. Hän on hyvä Jumala.

Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt. 7: 8-11)

Salakavala sekaannus

Jatkoin Sakarjan kirjan jakeesta eteenpäin.

Mutta kotijumalat puhuvat valheita, ennustajat näkevät valhenäkyjä, kertovat joutavia uniaan, lohduttavat tyhjillä lupauksilla. Sen tähden kansa harhailee kuin lammaslauma uupuneena ja kurjana. Paimenta ei ole.

Asiayhteydestä päättäen juutalainen kansa – jonka ydinkäsky oli uskoa ja turvautua yksin Herraan, Jumalaan – oli keskellä sekaannusta. He turvautuivat epäjumaliin tai vääriin profeettoihin. Näiden puhe oli valhettä, tyhjiä lupauksia, jotka eivät toteutuneet ja/tai joiden seurauksena oli ongelmia ja murhetta.

Ovatko väärät profeetat väistämättä avoimesti shamanistisia, kuolleisiin yhteyttä ottavia ”noitatyyppejä” – vai voivatko he mielikuvissasi olla olla lähellä oikeaa ja toimivaa, kuitenkin piirun verran harhassa olevia niin, että eksymystä ja eksytystä on vaikea nähdä?

Kaikkein salakavalintahan väärennös on lähellä oikeaa olevassa muodossaan. Homma näyttää nk. toimivan – silti siinä on riittävä ripaus eksytystä.

Arvioi hedelmä

Olen kirjoittanut karismaattisuudessa [toki harhaan voi joutua muustakin syystä kuin harhaan joutuneen karismaattisuuden takia – tämä kenttä on itselleni tutuin, siksi siitä kirjoitan) näkemistäni harharetkistä, ihmisistä, jotka ovat joutuneet Sakarjan kuvaamaan olotilaan. Heprean sana on monisävyisempi kuin, mitä käännös antaa ymmärtää; se sisältää ajatuksen muun muassa ´kärsimyksestä, harmista; nöyryytyksestä; alaspainetusta olotilasta; painostuksesta; masennuksesta´.

Näkemäni raiteiltaan eksynyt karismaattisuus on johtanut elämän kannalta tuhoisiin ratkaisuihin – joskus suorastaan häpeään ja nöyryytykseen. Toteutumaton profetia on ollut hämmentävää; ensimmäisenähän mielessä voi olla kysymys: Mikä uskossani on vialla? Joskus seurauksena on ollut käsittämätön ”musta pilvi” mielen ja elämän yllä.

Profetioiden kohdalla pitää olla tarkkana. Ne on lupa arvioida. On profetioita, jotka ovat Jumalasta. Ne ovat omiaan viemään elämää eteenpäin, rakentamaan ja rohkaisemaan – silloinkin, kun niiden kautta tapahtuu kipeitä leikkauksia. On ”profetioita”, jotka eivät ole Jumalasta. Ne ovat omiaan rikkomaan Jumalan hyvää työtä. Paha käyttää suoraan tai välillisesti tällaista ”profetiaa” laittaakseen kapuloita Jumalan työn ja oman rattaisiin.

Raamatun viesti on tässä hyvin selkeä. On kehotus arvioida, oppia erottamaan hyvä pahasta, oikea väärästä, aito väärennöksestä. Mainostettu voitelu, titteli, palvelutyö tai nk. ihmeet eivät ole riittävä alibi. On käsky katsoa hedelmää.

Kellokkaan ja paimenen vastuu

Oikeastaan huippu näkemässäni kaaoksessa on se, että näistä hämmennykseen, harmeihin, nöyryytykseen ja/tai alaspainettuun olotilaan joutuneista on osattu tehdä syyllinen ts. heitä syytetään siitä, että he ovat tuossa olotilassa.

Toki on totta, että ketään meitä väkisin tai pakolla viedä harhaan. On meillä asiassa omakin vastuumme.

Sakarjan kohdan valossa näyttää kuitenkin siltä, että Jumala alkaa vetää tilille myös niitä, jotka ovat aiheuttaneet toiminnallaan harhaanjoutumisen; tilille joutuvat niin paimenet kuin kellotkaatkin (Sak. 10: 3)

Silloin kun meillä on vaikutusvaltaa ihmisiin, olemme vastuussa vallankäytöstämme ja sen seurauksista; silloin kun meitä seurataan, olemme vastuussa seurauksista.

Jumalan näkökulma

Kysymys on syvälle käyvästä puhdistuksesta, jonka Jumala tekee kansansa keskellä. Kysymys on Jumalan pyhyydestä – ja rakkaudesta kansaansa kohtaan:

Seuraavista jakeista käy ilmi Jumalan monitasoinen uudistava, eheyttävä ja vapauttava työ kansansa keskellä:

Herra Sebaot pitää huolta laumastaan, Juudan heimosta, ja tekee siitä itselleen uljaan sotaratsun. — Minä, Herra, teen kansani väkeväksi, ja minun omanani se vaeltaa, sanoo Herra. (Sak. 10: 3b, 12)

Sakarjan kirjan kehotus on pyytää uudistusta, eheytystä ja vapautusta Jumalan kansalle. Jumala antaa sen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s