Skip to content

Toivoton tilanne – Jumalan mahdollisuus

Elämä rullasi tavallista tahtia. Hämmästelin sitä, että elämässäni ei tapahtunut esimerkiksi talousihmeitä, joista olin kuullut kerrottavan.

Puhun nyt aidoista ihmeistä – en niistä, joita markkinoidaan ihmeinä, vaikka ne eivät sellaisia ole. Olen kirjoittanut aiheesta artikkelissani Mitä ja miten markkinoit?

”Valitettavasti olen joutunut muutamaan otteeseen törmäämään tällaiseen harhaanjohtavaan markkinointiin – ja ihmetellyt ihmettelemästä päästyäni, miten tuollainen on rehellisyyttä, uskottavuutta ja aitoutta vakuuttavassa, pyhyyttä korostavassa, hengellisessä kentässä mahdollista! Miten kantti kestää? Miten ei tule mieleenkään, että valheen (vaikka puolittaisen totuudenkin) jäljet yleensä päättyvät ja totuus paljastuu – ennemmin tai myöhemmin.”

”Niin – eikä niissä ihmeissäkään mitään vikaa ole, kunhan emme lisää tapahtuneeseen omiamme! En vieläkään ymmärrä, miten ”väritetty ihme” kirkastaa Jumalan valtakuntaa tai nimeä! Aito ihme Jumalan työ sen sijaan kestää kriittisenkin tarkastelun – ja vakuuttaa aidosti, että on Jumala, joka rakastaa ja on kiinnostunut sinun ja minun elämästä henkilökohtaisesti.”

Väärien ihmeiden rinnalla on niitä aitojakin; miksi niitä muutoin jäljiteltäisiin?

Miksi näitä aitoja ihmeitä ei tapahtunut elämässäni – ennen kuin olin oikeasti pulassa? Yksinkertaisesti siitä syystä, että en ennen sitä hetkeä, kun bensatankkini oli tyhjä ja oli päästävä paikasta A paikkaan B ja rahaa ei ollut tankin täyttämiseen, en tarvinnut mitään ”bensaihmettä”! Kun oli todellinen tarve, myös nk. ihme astui kuvaan ja seurasin seuraavaan kertaan, kun rahaa tuli, aika eriskummallista ja järjellä selittämätöntä tilannetta: palasin kotiin ja bensiinivalo paloi – käynnistin aamulla auton ja mittari oli puolessa välissä – ja kun bensiinivalo paloi uudestaan ja aamulla käynnistin auton, tilanne toistui – tasan siihen asti, kun tilille tulivat odotetut rahat ja pääsin tankkaamaan autoni ihan oikeasti.

Tänään pohdimme muutamien ystävieni kanssa tilannetta, jossa oli tultu inhimillisesti tien päähän. Ei ollut paluutietä – eikä näyttänyt olevan tietä eteenpäinkään. Mikä neuvoksi?

Entäpä, jos se ”neuvo” olisikin Jumalan luova teko tilanteessa? Ihmeeksikin voisimme sitä nimittää, koska asia tulee eri tavoin ja eri kautta kuin olemme olettaneet ja odottaneet – vieläpä niin, että tavallaan olemme itse kulkeneet oman tiemme päähän ja käyttäneet kaikki ratkaisumallimme. Se, että olemme näin tehneet (toistan: kulkeneet oman tiemme päähän ja käyttäneet omat ratkaisumallimme), ei merkitse sitä, että tietä ei olisi – koska Jumala voi tehdä tien korpeen ja puhkaista virrat erämaahan. Hän voi tehdä jotain, mitä ei ole – onhan Hän JUMALA.

Ehkä tässä on se pointti usein, että odotamme Jumalalta ihmeitä meidän tavallamme – ja sillä tavoin helppoja ihmeitä, että hyvä että niitä ihmeiksi huomaa. Entä jos Jumala haluaa tehdä asioita, jotka oikeasti huomataan, jotka puhuttelevat ja jotka kirjaimellisesti avaavat uusia polkuja. Nämä taas ovat mahdollisia juuri näissä meidän mielestä mahdottomissa tilanteissa.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: