Kaksi on enemmän kuin yksi. Lienemme asiasta samaa mieltä.

Käytännössä tämä yksinkertainen yhteenlasku näyttää unohtuvan – jopa sellaisissa joukkuelajissa kuin seurakuntaelämä tai seurakunnan lähetystehtävä.

Eilen viittasin oman kilven kiillottamiseen toista mustamaalaamalla.

Niin, kyllähän se oma kilpi voidaan noinkin saada NÄYTTÄMÄÄN toisen kilpeä kiiltävämmältä. Tosiasia on, että kilven väri ei miksikään siitä muutu, jos sitä ei oikeasti kiilloteta.

Lisäksi totesin, että kilven kiiltävyydellä ei varsinaisen kilven tehtävän kannalta ole mitään tekemistä. Käytössä kulunut, jopa haalistunut kilpi, silloin kun se täyttää kilven tehtävän ts. torjuu vihollisen nuolet, on tehtävänsä tehnyt; prameus on toisarvoista.

Uskossa tärkeintä on käytännöllisyys ja toimivuus, ei prameus ja tärkeileminen.

Keskinäisessä kilpailussa, siinä että toinen Kristuksen sotilan näkee toisen Kristuksen sotilaan itselleen uhkana, unohtuu yksinkertainen yhteenlasku: Kaksi on enemmän kuin yksi.

Miksi ihmeessä ammumme kristittyinä omia?

Itselleni sattui vuosia sitten – silloin vapaissa suunnissa ollessani – tapaus, joka puhuttelee vieläkin. Kesämökkimme naapurustossa asui uusesikoislestadiolainen, jonka opin mukaan vain he pääsevät taivaaseen. Satuimme muutamaan otteeseen sattumalta samaan aikaan lenkkipolulle ja kävimme keskusteluja siitä, kuinka oikein uskomme.

Naapurustossamme asui myös henkilö, jolle alkoholi maistui keskivertoa enemmän. Hänen luonaan visiteerasi samanmoista porukkaa.

Kerran lenkillä koin, että minun oli ”pakko” poiketa tuon talon pihamaalle. Mitä minä – tuolloin liki 10 vuotta nykyistä nuorempi nainen – tuolla teen? Näin puhui järki. Minusta vain tuntui, että mentävä oli ja kerrottava Jeesuksesta, joka itselleni oli tullut tärkeäksi.

Jutellessani miesjoukon kanssa huomasin, että uusesikoisnaapurini oli iltalenkillä. Hihkaisin: ”Hei, Reiska (nimi muutettu), tules tänne. Täällä tarvitaan myös sinun sanomaasi.” Niin me parhaan taitomme mukaan juttelimme miesjoukon kanssa – vaikka tuo ”Reiska” ei oikein tajunnut uskonnäkemystäni, kun minä en ollut heidän kauttaan ollut tullut tuntemaan armoa ja taas minä koin joissain kohdin ruuansulatusvaivoja hänen (esimerkiksi pukeutumisen kanssa) tiukahkojen ohjeiden kanssa. Silti tuossa tilanteessa kahden hieman erilaisen ja erilaisista taustoista olevan kristityn todistus oli enemmän kuin vain yhden.

Kaksi viikkoa tuosta hetkestä sain tietää yhden tuosta miesjoukosta kuolleen pian käydyn keskustelun jälkeen. Olin iloinen, että menin. Niin uskon ”Reiskankin” olleen.

Se, että ihminen löytää uskon ja kasvaa tuossa uskossaan, pitäisi olla tärkeämpää kuin se, kenen kautta se tapahtuu tai kenen joukkoihin fyysisesti tämä ihminen liittyy.

Yhtään uskoa ei edistä se, jos puhumme ”moskaa” toisesta kristinuskon suunnasta sen takia, että haluamme toisen joukkoihimme. – Eri asia on se, jos tuossa suunnassa on selkeitä väärinkäytöksiä tai riski, että siihen liittynyt menee henkisesti raiteiltaan uskon ahdistavuuden takia. Silloin on järkeä kertoa, millaista uskoa yhteisö edustaa – ja antaa ihmisen valita.

Eikä Jumalan valtakuntaa vie myöskään eteenpäin se, että yhteisön vakiokaarti skaalaa tulijoita sillä silmällä, ettei kukaan vain vie heidän paikkaansa yhteisössä. Entäs jos yhteisössä onkin yhden lisäksi kaksi innokasta ihmistä tekemässä lapsi- tai nuorisotyötä – vaikkapa vapaaehtoinen palkollisen rinnalla tai toinen vapaaehtoinen vapaaehtoisen rinnalla? Entäs jos onkin kaksi evankelistaa tai armoitettua puhujaa? Tai kaksi emäntää? – Eikö se merkitse mahdollisuutta työn laajenemiseen? Kaksi on enemmän kuin yksi.


Artikkeliin liitetty kuva on oivallinen esimerkki tästä toisen täydentämisestä. Aluksi mieheni pelkästään valokuvasi ja minä kirjoitin. Nyt kun itsellänikin on pitkästä aikaa kamera, kuvaamme molemmat. – Emme kilpaile keskenämme, vaan kuvamme täydentävät toistaan. Samasta koskestakin saimme aivan erilaiset otokset, vaikka otimme kuvamme melkein samoilta jalansijoilta. Kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi.

Muistammeko tämän?

About the Author

Pauliina Kuikka ()

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: