Herra puhuu rauhaa kansalleen

Herra puhuu rauhaa kansalleen

Voit kuunnella tämän artikkelin:

Luin tänään sykähdyttävän katkelman Dietrich Bonhoefferin Berliinin vankilassa vuonna 1944 kirjoittamasta kirjeestä.

”Teot
Älä tee mitä milloinkin haluat, vaan uskalla tehdä oikein,
älä häily eri mahdollisuuksien vaiheilla tartu rohkeasti todellisuuteen.
Vapaus ei tule vastaasi ajatusten pakoretkillä, vaan keskellä tekoja.
Astu ulos ahdistavasta epäröinnistä tapahtumien myrskyyn,
vain Jumalan käskyn ja uskosi kantamana,
ja vapaus on riemuiten astuva henkeäsi vastaan.”

Dietrih Bonnhoefferille kompromissittomuus maksoi ulkonaisen vapauden. Sisäisesti hän koki olevansa vapaa, jopa riemuitseva.

Luin tänään toisenkin tekstin, ystäväni Kathyn runomuotoisen ajatuksen:

Vapautettu
Pieni lintunen on vapautettu
linnustajan verkosta,
ihmisen asettamasta ansasta.

Jokainen solvaus, joka on vienyt sinut alamaihin, on murrettu,
jokainen myrkyllinen nuoli selästäsi on poistettu,
kirves on asetettu negatiivisuutta täynnä olevan puun juurelle,
hyväksikäytön kehä on murrettu.
Olet vapaa niistä sanoista,
jotka ovat puhuneet kuolemaa elämääsi ja työhösi.

Saakoon tällainen ihminen tulla tuntemaan, kuinka Henkesi täyttää hänet,
saakoon hän lentää, elää, rakastaa ja vielä kerran lentää
uusiin korkeuksiin,
ylistyksen vuorelle.
Hän, joka sieluasi rakastaa, kutsuu sinua:
Nouse, rakkaani,
kyyhkyseni… (vrt. Laulujen laulun teksti…, suom. huom.)

Ei huolta,
ei masennusta,
niiden valta on murrettu.
Ei enää surua,
ei enää pelkoa.

Herra vuodattaa täydellisen rakkautensa yllesi.

Ei enää huonommutta.

Nosta pääsi.

Olen aina ollut mieltynyt seuraavaan raamatunkohtaan.

Kohta on suorasanainen. Se puhuu voittoisasta Herrasta, joka taltuttaa taistelut, parantaa haavat.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus.
Sinä teet runsaaksi riemun,
annat suuren ilon.
He iloitsevat sinun edessäsi
niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan,
niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.
Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan,
valjaat, jotka painavat olkapäitä,
ja heidän käskijänsä sauvan
sinä murskaat,
niin kuin murskasit Midianin vallan.
Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat,
kaikki veren tahrimat vaatteet
poltetaan,
ne joutuvat tulen ruoaksi.
Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

Herra puhuu rauhaa ja vapautta kansalleen – myös ahtaina aikoina. Sanoihin liittyy paitsi lohdutus ja lupaus, konkretia. On päivä, jolloin tuo on totta.

Vastaa