Skip to content

Ihan sama – sanoi Paavalikin

Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. (Gal. 5: 1)

Galatalaiskirjeen taustalla pilkistää ensimmäisten kristittyjen keskuudessa vellonut keskustelu siitä, pitikö ei-juutalaisten kristinuskoon kääntyneiden noudattaa juutalaisia tapoja ja jos piti, mitä niistä. Apostolien teoissa mainittu nk. Jerusalemin kokous tuli siihen johtopäätökseen, että ei-juutalaisilta odotettiin pelkästään epäjumalille uhratun lihan sekä sellaisen lihan välttämistä, josta verta ei oltu laskettu. Esimerkiksi ympärileikkausta ei tarvinnut suorittaa.

Galatan seurakunnan keskellä esiintyi Jerusalemin kokouksesta poikkeavaa kantaa edustavia opettajia, jotka sanoivat: ”Ei kun, teidän pitää ympärileikkauttaa itsenne… Se on oikeaa uskoa…”

 

Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle. (Gal. 5: 4)

Usein Kirkon/seurakuntien työntekijöiltä kysytään, mikä on syntiä ja odotetaan vastaukseksi syntilistaa. Jotkut piirit sellaisen ehkä saisivatkin aikaan. Itselleni asia ei ole noin yksiokoinen enkä vähässä kummassa lähde keskusteluun syntilistaoletuksella. Synti ja ”ei-synti” eivät käyttäydy samanmoisesti kuin sallitut ja kielletyt aineet urheilussa.

Pohtiessani kysymystä kristityn vapaudesta minulle tulee mielikuva vapaudesta tehdä hyvää. Entä jos emme lähestykään asiaa kieltojen kautta vaan sen kautta, missä oikea vapaus ilmenee?

Paavalin ajatus näyttää tukevan tätä ”teoriaa”.

Uskossa on kysymys jostain syvemmästä kuin ulkonainen käyttäytyminen ja/tai riitti, vaikka ne meille ihmisille voivat olla tärkeitäkin.

Paavalin sanat (kun muistaa hänen olleen aiemmin tiukan fanaattinen fariseus) ovat rajut ja kärjistävät:

Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko. (Gal. 5: 6)

Ihan sama – kuuluu usein nuorten suusta. Se kai meidän varttuneempien kielelle käännettynä on jotain siihen suuntaan, että ”mulle on se ja sama, yks´ja hailee…” Paavalin tuntuu käyttävän samanmoista ilmaisua!

Tuo ainoa tärkeä, rakkautena vaikuttava usko, onkin seuraavan pohdintani aihe.

1 Comment »

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: