Eilen kirjoitin siitä, että mitätöinti saattaa johtaa arvottomuuden tunteeseen ja/tai ”luottamattomuuteen” ja varauksellisuuteen sekä elämän yleensä, ihmisten ja myös Jumalan suuntaan.

Mitätöity ihminen voi kokea, ettei ”ole sen arvoinen”. Tämä voi merkitä esimerkiksi sitä, että ei koe itseään kelvolliseksi ottamaan vastaan hyviä asioita ihmisiltä ja/tai Jumalalta.

Joskus tämä arvottomuuden tunne saa aikaan sen, että arvottomuuden olotilan perusoletukseksi omaksunut ei usko olevansa ”sen arvoinen” suhteessaan ihmisiin ja/tai Jumalaan myös sillä tavoin, että ajautuu riistäviin, kontrolloiviin, alistaviin ja/tai mitätöiviin ihmissuhteisiin ja/tai yhteisöihin. Riistäminen, kontrollointi, alistaminen ja mitätöinti voi olla niin syvään piintynyt,että henkilö pitää sitä ”normaalina”.

Kielteiset kokemuksen voivat ruokkia myös luottamattomuutta ja joko tietoista tai tiedostamatonta varuillaan oloa ihmisten ja/tai Jumalan (tai yhteisöjen) suuntaan.

Aiheesta olen kirjoittanut aiemminkin artikkelissani Haavoittuneesta uskosta – Haavoittumisen takana Mitätöiminen (osa 2) http://pauliinakuikka.wordpress.com/2013/04/30/haavoittuneesta-uskosta-haavoittumisen-takana-mitatoiminen-osa-2/

Jeesus vakuutti seuraajilleen seuraavaa:

Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt. 7: 9-11)

Jeesus viittaa tilanteeseen, jossa ”pahakin” ihminen voi antaa hyviä lahjoja – ja asettaa sen, mitä Isä antaa mittanuoraksi: Isä antaa PALJON ENNEMMIN.

Jumalan omiinsa kohdistamaan huolenpitoon Jeesus viittaa seuraavilla sanoilla:

Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! (Matt. 6: 26)

Isälle olemme ”ENEMMÄN ARVOISIA”.

Myös suhteessa pelastukseen löydämme Jumalan lupaukset:
PALJON VARMEMMIN:

Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen. (Room. 5: 9-11)

Samaan lupausten ”sarjaan” kuuluvat sanat:

Minä olen tullut antamaan elämän, YLTÄKYLLÄISEN elämän. (Joh. 10:10

Taustana sanoille ovat ”varkaan” ryösteretket:Jeesuksen sanojen mukaan varkaan ainoa tehtävä on varastaa, tappaa ja tuhota.

Jos mitätöijiä ja pieneksimittaajia ajatellaan tästä näkökulmasta, he ovat varkaan, eivät Paimenen palveluksessa.

Jos ajattelemme edelläkirjoittamiani Raamatun lainauksia:

Jeesus, Hänen tekonsa ja Sanansa puhuvat PAREMPAA.

Vrt. Hepr 12: 22-24, KR -38

”te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.”

KR -92 kääntää kohdan hieman erisävyisesti, ja puhuu Jeesuksesta uuden liiton välimiehen ja jonka vihmontaveri huutaa (sovintoa, lunastus, vapautusta, uutta elämää, lapseutta, jne.) ei kostoa.

Päädyimme alkukielen perusteella kumpaan tahansa käännösvaihtoehtoon, kohta ja Uuden testamentin kokonaisuus puhuu siitä, että Herran lupauksen ovat ”niin ja amen”.

Kun uskomme Häneen ja elämme Hänessä ja Hänelle, on Jeesuksen veri lupausten takuina.

Sille joka pohtii kelpaamattomuuttaan ja/tai syntisyyttään, Jeesuksen veri huutaa täydellistä, kattavaa sovintoa ja lunastusta. Tuo sovinnon ja lunastuksen huuto kattaa kaiken elämässämme. Silloin kun tuo Jeesuksen huuto saa kuulua yllämme, se merkitsee täydellistä sovitusta, lunastusta ja anteeksiantoa.

Tuon huudon seuraus on se, että sinussa ja minussa ei ole tuon ”huudon” jälkeen tahraa eikä ryppyä. Siinä missä ovat syntimme, epäonnistumisemme, tieltä poikkeamisemme, tottelemattomuutemme – ja myös asiat, joista ”elämämme mitätöijät” ovat muistaneet/muistavat muistuttaa – on puhtaan valkoista.

Jeesuksen huuto on kohdallamme myös uuden elämän, vapautuksen huuto. Menneisyys ei tuon huudon jälkeen määritä meitä, vaan tuo Jeesuksen ”huuto”. Evankeliumeista luemme moneen kertaan eri tilanteissa Jeesuksen sanoneen: ”Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi, mene…”

Minusta tuntuu, että meidän Jeesukseen ja Hänen tekoonsa uskovien ongelma on monta kertaa nimenomaan se, että emme osaa uskoa kohdallemme täydellistä sovitusta, lunastusta, vapautta ja uutta elämää. Emmekä aina osaa uskoa sitä toisenkaan kohdalle.

Ajatellaanpa vaikka nk. ”erityisen syntistä naista” Simonin talossa ja siellä Jeesuksen jalkojen juuressa. Simonin kerrotaan tuossa tilanteessa ajatelleen, että Jeesus ei tiedä kaikkea tuosta naisesta; jos tietäisi, niin hän ajaisi naisen kelvottomana pois. Kertomuksesta voimme lukea, että Jeesus tiesi. Naisen poisajamisen sijasta Jeesus julisti anteeksiantoa, vapautta ja uutta elämää. Hänen Sanansa oli yli muiden huoneessa olevien sanojen, varmasti naisen itsensäkin.

Artikkelini aiheesta voit lukea ”Erityisen syntinen” http://pauliinakuikka.wordpress.com/2013/07/23/3282/

Mekin saamme olla mittaamattoman armon mittaamia.

Vaikka sitten “erityisen syntisinä” koskettaisimme Jeesusta, saamme armon ja anteeksiannon.

Olemme Hänen edessään ihmisiä “vailla menneisyyttä”. Elämässämme on synnin kohdallakin valkoista sen jälkeen, kun Jeesus on saanut elämäämme koskettaa. Jos kuvaamme tapahtunutta paperilla, paperimme on valkoinen, puhtaan valkoinen.

Juuri tämä oli se, mitä Jeesus fariseukselle ja naiselle itselleenkin halusi kertoa: Anteeksianto on täydellinen.

About the Author

Pauliina Kuikka ()

One Reply to “Jeesuksen ”parempi” puhe”

  1. Reblogged this on Matkalla muutokseen – Päivittäistä pakinaa – Crossing Over – Daily Journal and commented:

    Hiukan hitaiden internetyhteyksien päässä kotikonnuillani ”jälleenbloggaan” vuotta vanhan kirjoitukseni.

    Lainaus tästä artikkelista tiivistää minua ajatteluttaneet ajatukset:

    ”Minusta tuntuu, että meidän Jeesukseen ja Hänen tekoonsa uskovien ongelma on monta kertaa nimenomaan se, että emme osaa uskoa kohdallemme täydellistä sovitusta, lunastusta, vapautta ja uutta elämää. Emmekä aina osaa uskoa sitä toisenkaan kohdalle.” – Palaamme täältä sunnuntaina ja tulossa on viime viikkoa tavanomaisempi viikko (jhs). Pääsen takaisin normaaliin kirjoittamisrytmiini. 🙂

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: