Sysimistä minäkeskeisin mittarein

Ilman keskinäistä taistelua Kristuksen ruumis olisi ”voiman talo”. Aina taistelu ei ylly ilmeiseksi sotatilaksi, vaan pikemminkin on kyräilevää keskinäistä kilpailua.

Lasten laulussa laulamme:

Jumalan kämmenellä kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Jumalan kämmenellä kukaan ei ole turvaton.

Tilasta taistellessamme tunnumme sysivän toisia(mme) minätekoisin mittarein

  • heikompina (kuin me) pitämiämme, koska he ovat mielestämme heikompia emmekä heillä näe käyttöä, tms.
  • vahvempina (kuin me) pitämiämme, koska he ovat vahvoja. Mokomat näyttävät heikkoutemme heidän rinnallaan.
  • erilaisina (kuin me) pitämiämme, koska he uhkaavat samanlaisuuttamme

Arvostusta saadaksemme koetamme tietoisesti tai tiedostamattomasti saada toiset näyttämään tyhmiltä, tyhjänpäiväisiltä, aikaansaamattomilta, jne. – jotta meitä arvostettaisiin.

Olemmeko ”parempia” kuin Jumala? Vai teemmekö Jumalasta kokoisemme: pienen, rajoittuneen, tms. (mikä ikinä käytöstämme kuvaakaan).

Sademetsässä asuva loiskasvi käyttää ”isäntäpuukseen” valikoitunutta puuta kohotakseen ylös (valoon) ja kasvaakseen alas (kohti ravinteita). Kun se on tavoitteensa saavuttanut, se kuristaa ”isäntäpuun” hengiltä. Jopa kristityn nimeä kantavina teemme ajoittain näin.

1 thought on “Sysimistä minäkeskeisin mittarein Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s