Sodassa vahvistuneina

 

Kun pimeys on keskiössä

Taistelurukoukseen keskittyvässä karismaattisuuden haarassa (ilmaisen asian näin siksi, että kaikki karismaattisuus ei tällaista ole) monesti tulkitaan kaikki vaikeudet Paholaisen ja/tai demonien työksi. Tulkinnassa on riskinsä:

  • Vaikeuksien ”demonisoiminen” saattaa saada aikaan sen, että aletaan väistää omaa vastuuta: ”Se oli demoni, en minä…” Toinen vääristymä seuraa kintereillä.
  • Jatkuva taistelu demoneja vastaan. Kaikki vastustus saa saman kohtelun: Nuhdellaan demoneita, paikallisia henkivaltoja, jne. Huomio kääntyy demoneihin; Kristus unohtuu.

Peikkoja ja pelkoja

Tuollainen uskonnollisuus – vaikka sitä markkinoitaisiin vapauttamispalveluna – on omiaan

  • luomaan peikkoja ja pelkoja. Lisäksi
  • vapauttaminen tai tunne vapaudesta voi muodostua lyhytaikaiseksi ja/tai
  • tullaan riippuvaisiksi ”vapauttajista”, ollaan ”esirukouspalvelukierteessä”.

Kristuksen toiminta maan päällä tähtäsi ihmisten vapauttamiseen synnin ja pimeyden orjuudesta. Se ero tällä toiminnalla on pelkoon (ja usein itseensä) sitovien vapauttajien toiminnan kanssa, että Kristus vapautti pelosta.

  • Hänen vapauttamisensa TOIMI!
  • Hänen jäljiltään ihmiset olivat VAPAITA – todellisesti vapaita.

Kohtaaminen tämäkin

Henkilökohtaisesti minulla on inhottava kokemus siitä, mitä saa aikaan se, kun/jos aletaan toivoa/toivottaa/”rukoilla”/julistaa/”profetoida” vastustajiksi/vastuksiksi nähdyille huonoja asioita, kuivuutta, onnettomuuksia, kuolemaa.

Totta kai tuommoinen saa aikaan huonon fiiliksen.

Olen kertonut kirjoituksessani No johan on termi yhden näkökulman tähän.

Kysymys ei kokemukseni mukaan ole aina pelkästään huonosta fiiliksesta. Olen kirjoittanut viime vuoden puolella tilanteesta, jossa itseäni ja perhettäni kohtaan lausutuilla sanoilla näytti tosiaan olevan vaikutusta:

Miehelleni lausuttiin sanat: ”Kun Paul(iin)a on työtön, sinä joudut elättämään hänet ja pojat.” Olin tuolloin vakaasti työn syrjässä kiinni. Seuraavana vuonna kariutui viiden kaupungin yhteinen projekti, jonka piti varmasti saada rahoitus. Olin työtön. Myös mieheni joutui työttömäksi pian sen jälkeen. Sain tietää myös muista itseeni ja perheeseeni kohdistetuista tuhon/kuivuuden rukouksista ja profetioista. Olin noilla main päässyt yliopistoon ja opintoni junnasivat paikallaan.

Saimme monelta taholta rohkaisua ja uskoisin, että tiedon sanoiksi luokiteltavia sanoja siitä, että totta tosiaan olemme joutuneet noista sanoista johtuen ongelmiin.

Esimerkiksi eräs tuttavamme topakasti rukoili: ”Koen, että jokin estä Arton työnsaantia – se murtuu nyt.” Seuraavalla viikolla Artolla oli kolme työpaikkaa, mistä valita. Myöhemmin myös minä sain töitä.

Opetus

Niin, mitä tästä olen oppinut/olemme oppineet.

Olemme oppineet rukoilemaan uudella tavalla.

(Niin hoopolta kuin se josta kusta, joka kuulee Jumalan vähän toisella tavalla kuin minä, joka tulen puhutelluksi joskus unien/vaikutelmien kautta), näin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun opintoni olivat jäissä, kummallisen unen. Unesta välittyi vaikutelma, että jokin yritti sotkea opintojani ja aiheuttaa sekaannusta niin, että en pääsisi valmistumaan. Aloin unessa puhumaan tilanteessa Jumalan antamia sanoja tilanteelle. (Vrt. ajatus siitä, että Jeesus käski puhumaan vuorelle. Kun taustana on se, että en kuulu nk. uskonteologeihin peruslähtökohtaisesti enkä julistele tilanteille ja asioille noin vain, asettuu uni oikeaan paikkaansa.) Olin takunnut yhden uskontieteen tehtävän kanssa kauan. Kun olin tarttunut kirjaan, oli tuntunut, että kerta kaikkiaan en tajua siitä halaistua sanaa. Kun tuon uni-julistamisepisodin jälkeen otin kirjan käsiini, kirjoitin kirjasta opettajani laittaman esseetehtävän yhdeltä istumalta, kahdessa tunnissa.

Minua harmittaa ja säälittää. Se, että edellämainitun komentamis- ja sitomisopetuksen omaksuneet sitovat turkasesti omia voimavarojaan vastustajien ajojahtiin. Toisaalta se, että niin kuin oma kokemukseni osoittaa, se sitoo myös ”niiden nk. vastustajien” voimavaroja.

Toisaalta niin kuin oma kokemukseni osoittaa, tämä on monella tavalla vahvistanut ja valveuttanut – Heprealaiskirjeen sanoin:

Uskon kautta — voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot. (Hepr. 11: 34, KR 38)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s