Skip to content

Uudistuksen asiayhteys

Monissa uskon asioissa on kysymys akselista: Jo nyt – ei vielä. Niin tässäkin: Olemme vanhurskaita. Kelpaamme Jumalalle. Uskon kautta. Olemme pelastettuja. NYT. – Samalla katsomme tulevaisuuteen. Kilvoittelemmekin. Emme vielä ole perillä.

Silti pelastus on nyt. Vanhurskaus on nyt. Tuomio on pois nyt. Kun vain olemme Kristuksessa. Hänessä ja Hänen Sanassaan.

Jumalan lupaa uudistaa kansansa voiman.

Lupaus uudistumisesta on lunastuksen ja sovituksen yhteydessä.

Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu

Samassa, mihin Pietari viittasi helluntaisaarnassaan. Pietari liitti saarnaansa saman, minkä Jesajakin: Ajatuksen kääntymisestä ja parannuksesta siinä, missä ihminen oli poikennut pois. Kutsu oli korvikkeista aitoon.

Pietarin helluntaisaarnan äärellä on muistettava eräs asia: Saarna oli osoitettu kuulijoille, joiden oli tarpeen tulla tuntemaan Kristus. Niin Jeesuksen, Pietarin kuin Paavalinkin sanoma oli tässä hyvin ehdoton: Ilman Kristusta ei ole pelastusta. – Ja toisaalta: Kristuksessa ON pelastus.

Edellinen voi tuntua turhalta kikkailulta. Olen kuitenkin ihan vastottain törmännyt tuomion profetioihin ja julistukseen, jotka kohdennetaan ihmisiin, jotka uskovat Kristukseen – ja jos yhtään Raamattuani oikein ymmärrän – heidän kaiken järjen mukaan pitäisi myös olla näin ollen uusia luomuksia, uudestisyntyneitä, uskovia, kristittyjä (millä nimellä me omasta viitekehyksestä käsin heitä kutsummekaan). Usein tuo tuomion profetia ja julistus on vielä niin epämääräistä, että siinä oikeastaan osoitetaan, että kääntyä pitäisi ja parannus pitäisi tehdä, mutta ei kerrota täsmälleen, miten ja mistä. Jää epämääräinen olo.

Silloin jos/kun Sana ja Pyhä Henki osoittaa parannuksen tarpeen, se on aina kohdistunut johonkin ”aiheelliseen”. Se ei koskaan ole epämääräinen viittaus johonkin.

Toinen muoto tästä julistuksesta ja tuomiosta on julistus, jonka mukaan tuomio tulee kohtaamaan paikkakuntaa tai kansaa sen syntien tähden. OK. Ymmärrän. Tavallaan uskonkin. Tämä tuomio/seuraus voi välillisesti koskea myös uskovia/Kristuksen omia. Sen sijaan tämä tuomio ei sinällään kohdistu suoraan uskovaan/Kristuksen omaan, jos/kun/koska hän on kääntynyt, tehnyt parannuksen ja saanut anteeksi.

On äärettömän tärkeää, että käsittelemme paitsi lupauksia, myös ”tuomiota” oikeassa asiayhteydessään.

Paavali teki asian varsin selväksi useaan otteeseen:

Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. (esim. Room. 8:1)

Kysymys on Jeesuksessa Kristuksessa olemisesta. Uskon kautta Häneen, Hänen nimeensä, Hänen Sanaansa. Pysymisestä Hänessä ja Hänen Sanassaan.

Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. — Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. (Room. 5:1,10)

Monissa uskon asioissa on kysymys akselista: Jo nyt – ei vielä. Niin tässäkin:

  • Olemme vanhurskaita. Kelpaamme Jumalalle. Uskon kautta. Olemme pelastettuja. NYT.
  • Samalla katsomme tulevaisuuteen. Kilvoittelemmekin. Emme vielä ole perillä.

Silti pelastus on nyt. Vanhurskaus on nyt. Tuomio on pois nyt. Kun vain olemme Kristuksessa. Hänessä ja Hänen Sanassaan.

Uudistus, josta Pietari julisti helluntaisaarnassaan ja hieman myöhemmin temppelissä, liittyi kiinteästi parannukseen ja kääntymykseen:

Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan — (Apt. 3: 19, 20a)

Katumuksessa oli (asiayhteydestä päätellen) ennen muuta kysymys siitä, että kuulijat eivät tunteneet – eivätkä suostuneet – tuntemaan Kristusta. Heidän tarvitsi uskossa ottaa vastaan Messias, Kristus.

Siitähän perimmältään synnissä on kysymys aina: Emme usko, mitä Kristus haluaa elämässämme olla – tai mitä Hän haluaa elämältämme.

Hänen Henkensä avaama Sana on paras mahdollinen kompassi ja kartta. Kun olemme linjassa Sanan kanssa. Kun olemme Kristuksessa, voimme olla varmat myös Hänen lupaustensa toteutumisesta.

Kaikki muu tulee sen ohessa. Näin Kristus lupasi. (Vrt. Matt. 6: 33)

Uudistus ja virvoitus lähtee aina lunastuksesta ja sovituksesta – ja siitä, että elämme siinä todellisuudessa, jonka Kristus on meille valmistanut.

1 Comment »

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: