Lepo on ”hädättömyyttä”

Nuorin poikani oli muutaman vuoden ikäinen, kun hän tuli makuuhuoneesta suuri sarvi päässä. Sain kirjaimellisesti todistuksen siitä, että sarjakuvissa nähtävät iskusta tulleet sarvet ovat vain vähän liioiteltuja. Sarven koosta voi päätellä, että poikani otsaan oli osunut jokin ja kovaa – tai poika oli osunut kovaa johonkin. Tästä huolimatta poikani sanoi: ”Ei mitään hätää…” Poika oli pudonnut kerrossängyn yläsängystä…

Voit kuunnella ajatukseni audiossa:

Psykologit voisivat puhua torjunnasta: emme suostu tunnustamaan itsellemme, toisille ja/tai Jumalalle asioiden todellista laitaa, vaan väitämme kivenkovaa, että ei hätää, vaikka oikeasti olisi suuri hätä. Torjunnalla torjumme paitsi asian, usein myös tarjotun avun.

Tavallaan poikani oli myös oikeassa: Vaikka sarvi oli suuri ja osuma varmasti kivulias, hätää ei ollut.

Samaan tapaan voimme elämämme olosuhteissa ajatella, että kuhmuistamme, haavoistamme, elämän monimutkaisuudesta, jopa epäonnistumisista tai vääristä valinnoista huolimatta, meillä Jumalan lapsina ei ole hätää. Kaiken kivuliaan ja kummallisenkin kanssa olemme ja pysymme Jumalan käsissä. Voimme luottaa Jumalaan. Meillä ei ole hätää.

Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä. (Joh. 10: 27-30)

Riistämiseksi käännetty sana αρπαζω [harpadzoo] tarkoittaa myös ´ottamista voimaa käyttäen´. Kohta viittaa samaan ajatukseen kuin, mistä Paavali kirjoittaa kirjeessään Roomalaisille:

Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? — Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8: 31, 38-39)

Tämä lepo on linkitetty Uudessa testamentissa uskon yhteyteen Kristukseen ja kuuliaisuuteen Hänelle ja Hänen Sanalleen. Silloin tiedämme, että Hän sovitustyönsä perusteella on puolellamme.

Jeesuksen kutsu on kutsu lepoon Hänessä:

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt. (Matt. 11: 28-30)

Lepo αναπαυω [anapauoo] tarkoittaa ´lepoa, virkistymistä´ ja myös sitä, että ´liike tai työ keskeytyy, jotta voimat voivat palautua ja on (mahdollisuus) kerätä voimia´. Se on myös ´rauhallisesti ottamista´. Lupaukseen liittyy kehotus Herran ikeen ottamiseen ja lupaus siitä, että tämä ies on ´sopiva´ ja kevyt. Kirjaimellisesti sana χρηστος [khrestos] tarkoittaa ´(käyttöön) sopivaa ja käyttökelpoista´. Tästä sopivuudesta tulee seurauksena lepo. Ies ei paina tai hierrä väärällä tavalla.

vaikuttavaa-uskoa_talvi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s