Kirous, maine ja keisarin uudet vaatteet

Kirous

Vastottain törmäsin erittäin herkkähipiäiseen hengellisen kentän pelaajiin. Nimittäin minut merkittiin erääseen valokuvaan Facebookissa ilman lupaani. Kuvan avulla kerättiin rahaa orpojen auttamiseen. Nostin haloon siitä, että kun en kerran kuvassa ollut, ei minua siihen saanut myöskään merkitä. Painotin, että Suomessa rahankeräys ilman lupaa on kielletty. Samaan syssyyn vanha (fb)tuttuni Trinidad & Tobakosta alkoi perätä kuvan aitoutta. Hänelle, kun oli käynyt surkuhupaisa episodi vastaavien rahankeräysten suhteen. Joku yritteliäs oli napannut käyttöönsä kuvan, joka oli otettu tuttavani lähetysreissulta Keniasta. Monen mutkan kautta yritteliään rahankeräys päätyi myös tuttavani fb:iin, ja juttu paljastui. Mutta arvatkaapa, miten tuttavani aitouskyselyyn ja minun halooseeni nimeni yhdistämisestä kuvaan, jossa en ollut, reagoitiin? Sananmukaisesti seuraavasti: ”Olette kirouksella kirotut, kun lokaatte Jumalan palvelijoiden maineen…”

Maine

Tuohan alkoi kuulostamaan suorastaan tutulta! Kirous ja Jumalan palvelijoiden maine… Olemme jopa supisuomalaisina osanneet ottaa oppia tuosta omituisesta käytännöstä ladella tuomioita ja kirouksia niiden niskaan, jotka hipaisevat herkkää nahkaa – oikeutetusti.

Kyseessä on väärin tulkittu opetus siitä, että Jumalan voideltuihin ei saa koskea ja/tai vaade Jumalan palvelijoiden (erityis)kohtelusta.

Opetuksen äärellä on huomattava se, että aiheellisen kritiikin kohdalla tuota Saul-Daavid -kuviosta peräisin olevaa opetusta ei voi soveltaa. Jumalan ”voidellut” tai ”palvelijat” eivät ole ”diplomaattisesti koskemattomia” tässä mielessä. Heitä, heidän opetustaan ja toimintatapojaan voi ja saa arvioida. Heidän tulee kestää tarkastelu niin omien kuin ulkopuolistenkin taholta.

Keisarin uudet vaatteet

Jos kyseessä on luonnehäiriöinen (narsistinen yksilö esimerkiksi), ovat he omasta mielestään niin oikeassa, että kritiikki ei tule kuuloonkaan, koska siihen HEIDÄN mielestään ei ole aihetta. KRIITIKOT ovat väärässä, HE itse ovat oikeassa. Tästä löytyy perustelu kriitikoiden tuomitsemiselle ja/tai kiroamiselle; he osaavat kirkkain silmin vakuuttaa syyttömyyttään ja kertoa, että ”ne” (kriitikot) vain lokaavat heidän mainettaan – ja usein muut uskovat vakuutuksen suineen, päineen, korvineen. Kysymys on Keisarin uudet vaatteet -ilmiöstä,luodusta illuusiosta, jota vastaan yksittäinen ihmisen ei rohkene asettua. Tuntuu kuin olisi ainoa, joka näkee keisarin ilman vaatteita. Tosiasiassa näitä oikein näkeviä on useita. He eivät vain helpolla uskalla sanoa ääneen, koska opetuksen mukaan on oikein uskoa, että keisarilla on vaatteet.

(Sallitut) tuntosarvet

Mieheni kanssa olen tähän ilmiöön törmännyt useita kertoja viimeisten vuosien aikana.

Viimeksi kertomani esimerkki kahdesta edellisestä kirjoituksestani ”herätyksen airuista”.

Meille on hereille ravistelleiden kokemusten keskellä kasvaneet sisäiset tuntosarvet, tapa/kyky kuulostella ja tunnustella ympäristöämme. [Ai niin, eihän niin saisi tehdä – kuulostella ja tunnustella… Opetuksen mukaan pitää VAIN ottaa vastaan…?!] Välttämättä sanat eivät kerro kaikkea. Opetus voi päällisin puolin olla kunnossa. Viestit tulevat rivien välistä ja ovat usein ristiriidassa pääviestin kanssa.

Toisaalta tarjotaan armoa ja iloa – Toisaalta edellytetään sitä; Toisaalta puhutaan ilosta – Toisaalta julistajan naama on peruslukemilla; Toisaalta puhutaan, että rakkaudessa ei ole pelkoa. – Toisaalta näytetään pelkäävän jotain (esimerkiksi kritiikkiä); Toisaalta puhutaan siitä, että asiat ovat Jumalan käsissä. – Toisaalta ollaan hyvinkin hanakoita tarttuman ”lihan käsivarteen” asioiden ratkaisemiseksi. Jne.

Ennen muuta: Viesti yhteisöissä ja yhteyksissä, joissa asiat eivät ole kunnossa, on, että pitää vain ottaa vastaan (mitä Pyhä Henki antaa/voideltu puhuu/opetus on…). Pyhää Henkeä ei saa sammuttaa, voideltua (tai profetiaa) arvioida/kyseenalaistaa,…

Totella täytyy – ja sanoa, että keisarilla on vaatteet, vaikka ei olisikaan.

Koska usein tällainen tarkkailija on joukossa vähemmistönä, hänelle voi tulla epävarma tuntu, että on erehtynyt, koska kaikki muut sanovat ”amen” ja tuntuvat olevan jutussa täpöillä mukana.

Voin sanoa, että Jumalan voitelu ja/tai se, mitä Jumala haluaa antaa, EI KATOA terveen tarkastelun alta. Se, kuka Jumala on ja mitä Hän haluaa antaa, kestää terveen tarkastelun.

ps. Sen jälkeen, kun nämä herätyksen airuet kieltäytyivät rukoilemasta puolestani, sain henkilökohtaisessa elämässäni erikoisen ja ajankohtaisen rukousvastauksen, arkisen todistuksen siitä, että totta totisesti elämäni ei ole ihmisen siunauksen tai siunaamatta jättämisen varassa. 🙂

3 Replies to “Kirous, maine ja keisarin uudet vaatteet”

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: