Ihan kaikkiko?

Ihan kaikkiko?

Uhraamista ja antamista koskevassa opetuksessa olen kiinnittänyt huomion opetuksen painopisteistä rahakeskeisyyteen – Kuuliaisuus sidotaan yksipuolisesti rahaan ja antamiseen.

Opetuksessa painopisteen tulisi olla tarkoituksessa. Malakia ilmaisee asian:” Jumalan huoneessa olisi ruokaa”.

  1. Mooseksen kirjan 28. lukuun viitataan myös uhraamisen ja antamisen näkökulmasta. Siinä kuuliaisuus on sidottu laajempaan kokonaisuuteen kuin pelkkä uhraaminen ja antaminen, kokonaisvaltaiseen kuuliaisuuteen Jumalan käskyille.

Jeesus näytti painottavan ”parempaa” (kirjaimellisesti suurenmoisempaa) ”vanhurskautta” kuin – usein yksityiskohtiin paneutuneilla – kirjanoppineilla ja fariseuksilla oli. Jeesuksen näkökulma oli käytännöllinen. Kysymys ei ollut siitä, saako sapattina poimia jyviä syödäkseen tai parantaa sairaan, vaan siinä, mikä kirkasti Jumalaa ja auttoi ihmistä.

Muistaa kannattaa myös se, että Jeesus sanoi täyttäneensä lain. Tuon ajatuksen äärellä kannattaa tutustua Roomalais-, Galatalais- ja Heprealaiskirjeen syvälliseen opetukseen aiheesta. Uskon kautta Jeesukseen Kristukseen kelpaamme Jumalalle, ja saamme Häneltä voiman uskoon ja elämään, myös kuuliaisuuteen. Olemme Hänen kauttaan Hengen uudessa olotilassa lain vanhan olotilan sijaan.

Tämä uusi olotila vie Jumalan palvelemisen ”uudelle tasolle”. Jumalan palveleminen on dynaamista ja kokonaisvaltaista:

” Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.” (Room. 12:1b)

Kohdassa käytetään samoja ilmauksia kuin uhraamisesta Vanhan testamentin kielessä: elävä (myös tuore, vahva), pyhä, Jumalalle mieluinen (jokin, mikä miellyttää). Koko elämämme kuuluu Jumalalle!

Kun huomioimme tämän dynaamisuuden ja kokonaisvaltaisuuden myös uhraamisessa ja antamisessa, tämä vie ajatuksemme kirjaimellisesti ”uudelle ulottuvuuteen”. Kysymys ei ole eurosta tai kympistä, kahdestakaan, jonka laitamme uhrikoppaan tai kolehtihaaviin, summasta, jonka maksamme kirkollisverona tai kymmenyksinä, vaan että palvelemme ja kirkastamme kaikella, mitä meillä on – ja olemme ennen muuta kuuliaisia näissä asioissa Hänelle, jolle olemme ”taloudenhoidosta” ja talenteistamme vastuussa. Kysymys on talenttivertauksen perusteella viisaasta asioinnista niin, että se mitä meillä on tuottaa hyvää Jumalan valtakuntaa ajatellen. Tässä lepää myös Jumalan siunaus.

Vastaa