Kohtaaminen

Kohtaaminen

Jeesus kohtasi hiilivalkealla Hänet kieltäneen Pietarin hiilloksen äärellä Gennessaretin rannalla.

Jeesus näytti pyrkivän syvääluotaavaan kohtaamiseen Pietarin kanssa.

Ensimmäisessä kohtaamisessaan Pietarin kanssa Jeesus nimitti Pietarin Keefaaksi, kallioksi. Kallio kuvaa lujuutta ja järkähtämättömyyttä. Tavallaan Pietari olikin luja – mutta missään tapauksessa hän ei ollut järkähtämätön. Päinvastoin: Pietari oli nopea liikkeissään ja päätöksissään – suuntaan ja toiseen.

Olen kuullut varsin ehdotonta opetusta pelastuksen ja Pyhän Hengen täyteyden täydellisesti muuttavasta voimasta.

Huomautan tähän väliin, että pelastuksen ja Pyhän Hengen ihmiseen tulemisen yhteydestä on kristillisyydessä monenmoista ymmärrystä: Esimerkiksi osa uskoo, että Pyhä Henki tulee ihmiseen silloin, kun tämä pelastuu koko täyteydessään. Osa ajattelee, että Pyhä Henki kyllä tulee, mutta tarvitaan vielä erillinen Pyhän Hengen täyteys. Ja osa että Pyhä Henki tulee vasta tuossa Pyhän Hengen täyteydessä. Sinänsä tätä asiaa en tässä käsittele niin mielenkiintoinen kuin se olisikin, vaan pureudun nimenomaan opetukseen, jossa ajatellaan, että pelastus ja/tai Pyhän Hengen täyteys ratkaisee kaiken.

Pelastus, uudestisyntyminen, uskoontuleminen (millä nimikkeellä nimitämmekin sitä tilannetta, jossa ihminen tulee Kristuksen omaksi) ratkaisee paljonkin suhteessamme Kristukseen, Jumalaan ja ikuisuuteen. Kristinuskon perusopetus on tässä selkeä: Kristuksen omana pelastumme Ikuiseen Elämään. Kristuksen omana olemme myös uusia luomuksia. Menneet syntimme on annettu anteeksi. Olemme Jumalan lapsia.

Se olemmeko elävässä elämässä täydellisiä vai onko meissä kenties kasvun varaa, onkin toinen kysymys.

Minulla on sellainen käsitys, että monella tapaa Jumalan valtakuntaan liittyvät asiat ovat sekä jo nyt että ei vielä! Tavallaan elämme jo täydellisyydessä ja tavallaan kilvoittelemme sitä kohti. Emme sittenkään voi tarkastella lapseuttamme mustavalkoisesti.

Sama pätee myös nk. Pyhän Hengen täyteyteen. Edes Pyhän Hengen täyteys ei ratkaise kaikkia ongelmiamme, vaikka siinä saisimmekin uudenmoista voimaa elämään ja Kristuksen todistajana elämiseen ja/tai elämässämme toimisi kuinka paljon armolahjoja, etc.

Jos luulemme, väitämme tai opetamme hetkessä tulevaa täydellisyyttä, piilee tässä luulossamme, väitteessämme tai opetuksessamme vaara esimerkiksi torjuntaan ts. torjumme sellaiset puolet itsestämme, joiden näemme uhkaavan täydellisyyden illuusiota; ilmiselvästi elämässämme on ongelma, mutta kiellämme ongelman olemassaolon.

Palataanpa takaisin Pietariin. Ajattelen, että Jeesus näki Pietarin elämässä eteen päin. Jeesus toi esille saman jo nyt – ei vielä -kuvion. Pietari oli Hänen silmissään kallio – vaikka olikin vajavainen monessa mielessä.

Pietarilla sen sijaan oli monta kertaa suuret luulot itsestään. Hän oli aivan varma, että hän, Pietari, kuolisi Jeesuksen puolesta. – Kuten tiedämme, Pietari huomasi varsin pian, millainen hän omassa itsessään oli… Ei hänestä ollut edes Jeesuksen puolustajaksi – eikä todistajaksi. Hän huomasi epäonnistuneensa ja kieltäneensä Mestarinsa.

Kun käymme Pietarin tarinaa eteenpäin näemme, kuinka Jeesus vie Pietarin kohtaamaan elämänsä ja myös kutsumuksensa kipukohdat.

Pääsiäisenä ja sitä seuraavina päivinä Jeesus näyttää hoitavan näitä kipukohtia.

1) Jeesus näyttää osoittavan, että Hän ei ole hylännyt Pietaria. Tästä kertovat muun muassa erityisterveiset, jotka Hän lähetti haudalta Pietarille.

2) Jeesus näyttää käyvän läpi uudestaan Pietarin kutsumusta. Aivan niin kuin ensimmäisen kerran Pietarin kutsuttuaan Jeesus kohtaa Pietarin, kun tämä on kalastamassa. ”Kalaihme” on yksi keino, jolla Jeesus näyttää vääntävän Pietarille mallia tämän oikeasta kutsumuksesesta: Pietari on kutsuttu kalastajaksi, ihmisten kalastajaksi. Mutta ei enää omavoimaisena, omiin kykyihinsä ja omaan vahvuuteensa luottavana Pietarina, vaan Pietarina, joka luottaa koko elämällään Kristukseen ja Hänen neuvoonsa.

3) Jeesus kohtaa Pietarin hiillostuneella nuotiolla. Tämän nuotion on ”pakko” muistuttaa Pietaria siitä, hetkestä kun hän kielsi Jeesuksen ”hiilivalkealla”. Leivät ja kalat puhuttelevat varmasti Jeesuksen yliluonnollisista mahdollisuuksista viitaten ruokkimisihmeeseen ja yhtä lailla Jeesuksen konkreettiseen huolenpitoon.

4) Hiillostuneen nuotion äärellä Jeesus kohtaa Pietarin tämän rakkaudessa Häntä kohtaan. Pietari joutuu toteamaan, että hän rakastaa Jeesusta inhimillisellä rakkaudella niin kuin ystävä ystävää – vaikka Jeesuksen kaksi ensimmäistä kysymystä sisältää ajatuksen: ”Pietari, rakastatko minua samalla uhrautuvalla rakkaudella kuin millä Jumala rakastaa sinua (agape)?” Kolmas kysymys on samansisältöinen kuin Pietarin vastaus: ”Rakastatko (fileo = ystävien tai perheenjäsenten välinen rakkaus) sinä minua?”

Tässä huomaamme, että Jeesukselle riittää rehellinen vastaus, vaikka vastaus itsessään olisi raadollinen. Se, mitä Jeesus odottaa, on aitous ja rehellisyys, itseä, Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan ja heitä koskien. Vasta tästä tilanteesta Jeesus pääsee työstämään elämäämme, kutsumustamme – ja myös niiden kipukohtia.

5)Jeesus uudisti kutsunsa Pietarille: Hän käski ruokkimaan Hänen karitsoitaan, kaitsemaan Hänen laumaansa ja ruokkimaan Hänen lampaitaan.

2 kommenttia

  1. Reblogged this on Matkalla muutokseen – Päivittäistä pakinaa – Crossing Over – Daily Journal and commented:

    Olen viime päivinä viitannut ympyrään, jonka näytän kulkeneen hengellisellä matkallani, ympyrään, joka monella tapaa sulkeutui viime lauantaina karismaattissävytteisessä tilaisuudessa. Ympyrän sulkeutumis -kokemuksellani on paljon yhteistä Pietarin tarinan kanssa. Löydät yhden näkökulman Pietarin tarinaan artikkelistani Kohtaaminen


Vastaa