Totuus

Totuus

Pietarin pääsiäinen oli yhtä vuoristorataa. Vähän niin kuin hänen tunteensakin. Pietari oli äärilaitaihminen. Innostuva – ja pian lannistuva. Voittoisa ja pian pakoon pötkivä.

Jeesus uskoi koko ajan Pietariin. Jeesus näki, että Pietari olisi se kallio, jonka varaan Hän pystyisi rakentamana kirkkonsa. Pietari oli timantti – särmineen kaikkineen. Timantti tarvitsi runsasta hiomista, että sen särmät loistaisivat Kristusta oikealla tavalla.

Yksi hiomissessio käytiin nuotiolla Gennesaretin rannalla. Jeesus kysyy Pietarilta: ”Rakastatko sinä minua?” Saatuaan Pietarin vastauksen Jeesus toistaa Pietarin kutsumuksen kolmeen kertaan:
– Ruoki minun karitsoitani
– Kaitse minun lampaitani
– Kaitse minun lampaitani

Myös tässä Jeesus vie Pietarin katsomaan totuutta itsestään: Kysymys ”rakastatko minua?” sisältää kysymyksen, ”rakastatko minua niin kuin Jumala rakastaa sinua epäitsekkäällä, ikuisella agaperakkaudella?” Pietari joutuu vastaamaan joka kerta: ”Herra, sinä tiedät, minä rakastan sinua niin kuin ihminen rakastaa ihmistä (fileo)”.

Ikään kuin Pietari viimein tajuaisi, että hänen oma voitokkuutensa ei ole niin vahvaa kuin hän on luullut ja että hänen rakkautensa ei olekaan niin vahvaa ja epäitsekästä kuin hän antaisi ymmärtää. Ei, hän itsessään on ihminen – ja sillä siisti. Hänen rakkauteensa kätkeytyy paljon inhimillisyyttä ja inhimillisiä motiiveja.

Mutta huomaatko? Jeesus ei vaadi muuta. Näyttää, että kaikki, mitä Hän Pietarilta odotti, oli rehellisyys itseään ja Jeesusta kohtaan.

Paljaana olevista, rehellisistä lähtökohdista Jeesus vahvistaa Pietarin kutsun.

Palvellaksemme Jeesusta meidän tarvitsee oikeastaan vain suostua rehellisyyteen ja avoimuuteen. Näin Herra pääsee hoitamaan kipukohtia, jotka pitävät meidät kiinni voitto-tappio -vuoristoradassa.

Vastaa