Kalastaja

Kalastaja

Tänään töistä tultuani aloin lämmittämään takkaa. 154 senttimetrin pituuteni jatkoksi sain taas laittaa jatkojaloiksi keittiäjakkaran, jotta saan puut kuivumasta takan päältä. Kuinkas ollakaan yksi puista otti minusta yliotteen, lipesi käsistäni – ja osui lasiseen takan luukkuun. Sirpaleita ja siivoamistahan siitä tuli. Ei tosiaankaan ollut onnistunut olo.

Pietarin elämäntarinaa vasten… Pietarilla varmastikaan ei ollut hänen pääsiäisenään kovin onnistunut olo.

Pietari oli ihmisenä helposti innostuva – ja yhtä helposti lannistuva.

Välittömästi, kun Jeesus kutsui häntä mukaansa, hän jätti verkot ja lähti seuraamaan Jeesusta.

Jeesus uskoi Pietariin. Ensi tapaamisella Jeesus nimitti Pietaria kallioksi ja myöhemmin viittasi, että Pietarin varaan hän rakentaisi kirkkonsa.

Vahva Pietari oli. Vahvatahtoinenkin.

Kuitenkin useimmiten niin, että seuraavassa hetkessä hänen vahvuutensa oli tiessään, ja hän oli valmis puikkimaan pakoon.

Voimme vain kuvitella Pietarin tunnot, kun hän ensin vahvuutensa kukkuloilla vannoi menevänsä kuolemaan Jeesuksen tähden – ja vain muutamaa tuntia myöhemmin kieltää Jeesuksen peräti kolmeen kertaan ja sen jälkeen lukkiutuu lukittujen ovien taakse.

Vasta Magdalan Marian kummallinen viesti siitä, että Jeesus ei ollut haudassa, saa vauhtia Pietariin. Hän juoksee haudalle Johanneksen kanssa – ja huomaan tyhjän haudan.

Pietari kohtaa Ylösnousseen kahdesti.

…mutta… voi meidän kärsimätöntä Pietaria… Opetuslapset ovat saaneet käskyn mennä Galileaan ja kohdata Jeesuksen siellä. Pietari lähtee kalaan – entiseen ammattiinsa. Syytä emme tiedä. Kyllästyikö hän odottamaan? Vai luuliko kutsumuksensa menneen? Joka tapauksessa pietarimaisella varmuudella hän julistaa: ”Minä menen kalaan”. Muut seuraavat Pietaria.

Joukossa oli ainakin neljä ammattikalastajaa: Pietari, Andreas, Jaakob ja Johannes. Silti he eivät saaneet kalan kalaa koko yönä – eivät edes syödäkseen. Heidän täytyi palata tyhjin verkoin – ja käsin.

Rannalla heitä odotti Jeesus. Käski heittää verkot oikealle puolelle venettä. Loppu onkin meille tuttua: kalaa tuli niin paljon, että he eivät jaksaneet vetää niitä ylös.

Rannalla odotti valmiiksi paistettua kalaa ja leipää, joista yön kalastaneet opetuslapset saivat syödäkseen.

Minusta kohta kertoo mahtavalla tavalla siitä, kuinka Jeesus kohtaa omansa. Jokaisen henkilökohtaisesti – vieläpä kärsivällisesti.

Joskus antaa tehdä omia kalaretkiä. Koetella rajoja.

Kun saalis on ollut olematon, turhauttaa ja väsyttää, Jeesus näyttää oiken tien.

Joskus totta puhuen ongelma on ihmisen itseriittoisuus. On niin paljon omia juttuja, joita pitä koettaa ennen Jeesuksen strategiaa.

Pietarin kohdalla saattoi ratkaisuun vaikuttaa myös pettymys. Pettymys itseensä ja omiin voimiinsa.

Ehkä ajatus oli: ”Ei minun varaani mitään kirkkoa rakenneta. Olen mokannut perinpohjin. Alan uudestaan kalastajaksi…”

Mutta ei, ei Pietarista tullut kalastajaa – vaan hänestä kaiken keskellä (keskeneräisenäkin) tuli kuin tulikin ensimmäisen kristillisen seurakunnan perustaja.

Ensin Jeesus vei Pietarin kohtaamaan totuuden itsestään. Siitä enemmän huomisessa kirjoituksessa.

Vastaa