Armotonta menoa, pastori Persilja

Armotonta menoa, pastori Persilja

”Pastori Persilja” on tyyppikuva yhdestä tyylistä viedä asioita eteenpäin hengellisessä kentässä. Kyseessä on yksi tapa johtaa ja julistaa. Kaikki pastorit tai hengellisen kentän johtohahmot eivät toimi niinkuin ”Persilja” – siksi kaikkia pastoreita ja hengellisiä vaikuttajia ei kannata pitää ”persiljoina”, vaikka heidän toimintansa ulkonaisesti olisi samanmoista tai heillä olisi nimensä etuliitteenä titteli. Nimi enempää kuin tittelikään ei miestä (naista) pahenna, jos mies (nainen) ei nimeä tai titteliä.

Nimensä ”Persilja” sai mielleyhtymästä: Maailmalla vaikuttaa ihan oikea pastori, jonka nimi toi minulle aikanaan ensimmäisenä mieleen persiljan. Ruotsin kielessä on myös fraasi: prata på persilja – puhua pötyä. Persilja on mausteena ikimuistoinen: sopii toiseen ruokaan, pilaa toisen. Pastori Persilja on persoonana yhdistelmä näitä. Taustana todelliset toimintatavat, joskus kirjoituksissa mukana satiiria, kärjistämistä ja huumoria. Ehkä nämä yhdessä avaavat makuhermomme maistamaan persiljan silloin, kun sopassa siihen törmäämme.


Pastori Persilja on herra/rouva mustavalkoinen. Siitä poikki ja siihen kierteet kuvaa hänen tapaansa toimia. Persiljan perimmäiden idea on saada määritellä, kuinka asiat tehdään niin että hän hyötyy siitä mahdollisimman paljon. Joskus hän on strategikko ja osaa nähdä pitkälle eteenpäin. Joskus hän toimii impulsiivisesti hetken mielijohteesta fiilispohjaisesti. Näin hän pyrkii määrittämään sen, missä kierretanko laitetaan poikkia ja sen, mihin ja millaiset kierteet siihen tulevat. Välttämättä valmis ei kelpaa. Muuttaa pitää.

Asiakaspalvelijan näkökulmasta voisimme puhua haastavasta asiakkaasta. Sellaisena Persiljamem näyttäytyy myös hengellisessä kentässä. Joillakin ei hänen kanssaan ole ongelmaa… mutta voi sitä onnetonta, joka joutuu tuon tangon pituuden ja kierteiden värkkäämisen kanssa tekemisiin… Tuskaiset oltavat on tiedossa… etenkin jos on erehtynyt yhdelläkään sanalla kyseenalaistamaan Persiljan ymmärryksen.

Hengellisessä kentässä pastori Persilja määrittää oikean ja väärän. Raja kulkee siinä, mihin pastori Persilja sen laittaa – ja joskus se raja vaihtuu matkan varrella.

Itselläni on kokemus takavuosilta paitsi pastori persiljamaisista vaikuttajista hengellisessä kentässä, myös ihan maalliselta saralta parista toimitusjohtaja Persiljasta. Johtavassa asemassa (tai suurena johtajana itseään pitävänä) Persiljasta tulee todennäköisesti ankara simputtaja, jonka elämä roikkuu 20 centin kolikosta tai lattiamopista. Ihan tosi. Olen omin silmin nähnyt sodan syttyvän lattiamopin hinnoittelusta. Toimitusjohtaja Persilja sanoi irti tarjousta laskeneen työntekijän sen vuoksi, että tämä oli etsinyt asiakkaalle varta vasten sopivan lattiamopin ja laskenut toimitusjohtaja Persiljan ohjeiden mukaisesti hinnan, saanut asiakkaan tuntemaan itsensä hyvin palvelluksi. Irtisanomisen syy oli se, että toimitusjohtajan mukaan tarjous oli 2 € liian edullinen. Toinen toimitusjohtaja Persilja syytti työntekijäänsä kavalluksesta, kun kassasta, johon sesonkiaikaan kilisi eurosia mukavasti, puuttui kuukauden lopussa 20 centiä.

Evp tai ei, Persilja osaa simputtaa ja tuoda arvonsa tiettäväksi. Armoa ei tunneta – ei edes hengellisissä piireissä. Virheista – ja etenkin kritiikistä – maksetaan viimeisen päälle. Persiljamme osaa nauraa vielä sille, että kaikki eivät leikkiä kestä. Heikkouden merkki, jos joku käy terapiassa, käyttää mielialalääkkeitä, vaihtaa työpaikkaa.

Kaiken kukkuraksi Persiljamme pratar på persilja entisistä alaisistaan, oikeista käsistään, seurakuntalaisista. Siis puhuu pötyä!

Hymyillen, taipuen ja mielistellen pääset jonkun aikaa eteen päin Persiljan kanssa. Joskus – ja jos olet luontainen tai parkkiintunut diplomaatti – pitkäänkin. Silloin sinulle tapahtuu jotain. 1) Teet kompromisseja sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat sinulle tärkeitä ja joissa Persilja on toista mieltä. Et enää ole sinä, vaan toimit niin kuin Persilja vihjaa tai komentaa. Et ole oma itsesi, vaan Persiljan jatke. 2) On vain ajan (lyhyen tai pitkän ajan, 1 viikon tai 10 vuoden) kysymys, milloin itse olet Persiljan silmätikku. Persiljamme tarvitsee vain 20 centiä tai 2 € – ja olet ”mennyttä”. Persilja ei tunne armoa – vaikka hän sellaista julistaisi.

Persilja saa meidät konttaamaan ja rukoilemaan armoa. Persilja saa meidät peräytymään mielipiteistämme ja palaamaan takaisin. Joskus vähin äänin. Hän nauttii kyykyttämisestä. Se on hänelle mitä suurinta tyydytystä ja voitonriemua tuova tilanne. Persilja nauttii masokistisesti tästä kaikesta.

Persiljan seuraajat pitävät ainoana oikeana paikkanaan ja toivonaan Persiljan ”populaatiota”. Muualla elämä on tuhoon tuomittua. Populaatio on ainoa mahdollinen paikka elää ja olla, oli olotila kuinka kurja tahansa. Elämää ei ole populaation ulkopuolella.

Entäpä, jos joku on 20 centin tai 2 euron – tai yhden poikittaisen sanan – takia joutunut Persiljan epäsuosioon. Kunnian kukon laulut on loppu ja alkavat ahtaat ajat.
Pastorimme/ toimitusjohtajamme myllyt jauhavat – ohraisia jauhoja tuolle onnettomalle, joka kehtasi ketkuttaa tai pettää porukan. Tiedossa on järjettömiä sulkeisia ja mieltä vailla olevaa simputusta: ”Joko opit tavat?”

Toinen alistuu – ja oppii tavat. Toiselle saa riittää. Kummankaan osa ei ole helppo.

Toinen jatkaa kompromissien tekemistä. Sillä mitä sisimmässään ajattelee, minkä kokee oikeaksi, ei ole väliä. Persilja on se tahto, jota kuunnellaan. Itsensä Jumalan ääni, jos puhutaan hengellisestä kentästä. Ohjaava tutkain, jota vastaan ei taistella. Kummallisella tavalla ihmisestä tuleekin ”jumala”, ihmisen mielipiteestä Jumalan tahto. Lihallisesta voideltu.

Toinen ottaa jalat alleen ja pakenee, minne nenä näyttää. Ongelma on usein siinä, että kaikki sillat on poltettu. Onnen piti olla ikuista ja rakkauden kestävää. Seurakunnan piti olla ainoa oikea, elävä, pyhien joukko. Elämää ei ole muualla.

Hurjaa elämä on, kun on katkonut sillat ja yhteydet muuanne. Yhteisö hylkää, työpaikka juoruaa. Alkaa armoton jälleenrakentaminen, jos osaa ja jaksaa. Useimmiten ei, kun viimeiset voimat on käytetty irti puristautumiseen. Esille tulee Persiljan julmuus. Lähtijä on esimerkki siitä, kuinka ei saa tehdä. Tottelemattomuuden ja vikoilun perikuva. Saa maksaa seuraukset – siinä syy siihen, miksi irtaantujan elämä on kurjaa.

Eikä vain niin, vaan Persiljamme meinaa tulla perästä. Painajaisissa ja elävässä elämässä. Missä irtaantuja yrittää elämäänsä rakentaa, sinne Persilja tunkee nenänsä – ja pratar på persilja. Vähän vaikea on referenssejä hakea… Kaveri sanoo, että ”kökkö kaveri” – siinä kaikki. Kuka sellaista palkkaa?

Persiljassa on se paha piirre, että hän loppujen lopuksi luulee itsestään liikoja! Minua aikanaan yksi elämäni Persilja kiristi sillä, ettei minulla ole oikeutta muuttaa paikkakunnalta ilman hänen lupaansa. Kysyin sosiaaliviranomaisilta: Vastasivat, että muuttaa saat – vaikka Timpbuktuun – eikä Persilja sitä määrää. Samaa on yritetty myös hengellisessä kentässä. Erään seurakunnan johtajaa valistettiin siitä, minkämoinen ihminen oikein olen, kun tämä seurakunta uskalsi kutsua minut puhumaan.

Käytöksellä on todennäköisesti yksi ainoa päämäärä: Yrittää murtaa henkinen selkäranka, saada yliote. Hengellisessä kentässä otetta tehostamaan voidaan yrittää käyttää hoitokokouksia, opetusta, profetioita, yhteisön voimaa, tms.

Joskus käy niin, irtaantuja palaa. Nöyryytettynä. Malliesimerkkinä siitä, mitä ei saa tehdä – ja malliesimerkkinä siitä, miten pitää tehdä, kun/jos on toiminut ”väärin”.

Toivottavasti niin ei käy, vaan irtaantuja pysyy vahvana tai heikkona – mutta ainakin irrallaan Persiljasta. Nimittäin häntä ei ole

tarkoitettu olemaan kenenkään kynnysmattona tai simputettavana. Moraali, ideologia tai uskonto eivät saa olla perusteita tuommoiseen.

Irtaantujan osa on vapaus ja uudet urat.

Tänään mielessäni on soinut virsi

1. Tunnen suurta Jumalaa vain vähän. / Hän on juuri minut löytänyt. / Hän hiljaa astui elämääni tähän. / Kaiken uusin silmin näen nyt, näen nyt.

:,:Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon. / Tänään häneen uskon, / näen aamuruskon, / päivä sarastaa. / Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon. / Tänään häneen uskon, / näen aamuruskon. / Päivä sarastaa, sarastaa.:,:

2. Uskoa ei synny omin voimin, / ilmaiseksi anova sen saa. / Sitä ansaita ei töin ja toimin, / Jumala sen meille lahjoittaa. / Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon

:,:Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon. / Tänään häneen uskon, / näen aamuruskon, / päivä sarastaa. / Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon. / Tänään häneen uskon, / näen aamuruskon. / Päivä sarastaa, sarastaa.:,:

3. Olin täynnä suurta ahdistusta, / Vapahtajaa hiljaa rukoilin. / Hän sanoi: Älä pelkää rangaistusta, / ristillä jo sinut armahdin. / Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon.

:,:Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon. / Tänään häneen uskon, / näen aamuruskon, / päivä sarastaa. / Sydän kun auki on, / sinne Jeesus tekee asunnon. / Tänään häneen uskon, / näen aamuruskon. / Päivä sarastaa, sarastaa.:,:

Persiljoiden armottomassa myllytyksessäkin pyörineille – ja ehkä juuri meille – kuuluu ARMO – ja se, että opettelemme elämään armosta!!!

Vastaa