Painonpudotus Jumalan mieleen

Ei Jesaja sinällään väheksy Jumalaan kaikin tavoin vetoavaa rukousta, vaan haluaa johdattaa tapaan elää ja olla uskovina/kristittyinä niin, että se tapa elää ja olla uskova/kristitty toteuttaa oikeasti Jumalan tahdon - kompromissittomasti. Jesaja viittaa, että tämä tapa elää/olla uskova/kristitty, tuo mukanaan myös siunauksen ja rukousvastaukset.

 

Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile,
anna äänesi kaikua kuin pasuuna!
Kerro kansalleni sen rikokset,
Jaakobin suvulle sen synnit.
Minua he ovat etsivinään päivästä päivään
ja kyselevät tietoa minun teistäni
niin kuin kansa, joka noudattaa vanhurskautta
eikä ole hylännyt Jumalansa säätämää oikeutta.
He pyytävät minulta oikeudenmukaisia tuomioita,
he pyytävät Jumalaa puolelleen ja sanovat:
”Miksi sinä et huomaa, kuinka me paastoamme? Etkö näe, kuinka me kuritamme itseämme?”
Näen kyllä! Paastopäivänäkin te ajatte omia
etujanne,
te ahdistatte niitä, jotka raatavat puolestanne.
Riitaa ja katkeruutta teidän paastonne tuottaa,
raakoja nyrkiniskuja.
Te ette enää pidä sellaista paastoa,
joka kantaa rukoukset taivaisiin.
Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan, tuollaista itsenne kurittamisen päivää? Sitäkö, että te riiputatte päätänne kuin rannan ruoko, pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa, sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi?

Toisenlaista paastoa minä odotan:
että vapautat syyttömät kahleista,
irrotat ikeen hihnat
ja vapautat sorretut,
että murskaat kaikki ikeet,
murrat leipää nälkäiselle,
avaat kotisi kodittomalle,
vaatetat alastoman, kun hänet näet,
etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.
Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin
aamunkoi
ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen.
Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi
ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi.
Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: ”Tässä minä olen.”
Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi
ja lopetat sormella osoittelun ja pahat puheet—”  Jes. 58: 1-9

Jesajan sanoman taustana on tuon ajan käytäntö:

  • Kun asioihin odotettiin muutosta, alettiin rukoilemaan ja paastoamaan.
  • Paasto näkyi usein ulkonaisin merkein: Vaatimattomaan pukuun (esimerkiksi säkkikangas) pukeutumisena ja tuhkan ripottelemisena pään päälle ja/tai maassa makaamisena ja katumuksena. (Katua tomussa ja tuhassa)

Pyydän, että palaat tekstiin ja mietit vastausta seuraaviin kysymyksiin:

  1. Miksi Jesajan piti huutaa?
  2.  Mikä ongelma Jesajan kuulijakunnassa oli rukouksen ja paaston kanssa?
  3. Minkä piti muuttua?
  4. Millainen rukous ja paasto toisi tuloksen?

Seuraavassa omia löytöjäni Sanan äärellä.

Sana on siitä ihmeellinen, että eri tilanteissa se aukenee eri tavoin/sävyin. Sana on Elävä Sana! Ehkä sinulle jokin kohta avautui eri tavoin/sävyin - ja hyvä niin.

Kerta kerran jälkeen olen aikamme hengellisessä kentässä törmännyt vaikenemisen – ja vaientamisen – kulttuuriin. Ei saisi sanoa asiohin juuta ei jaata.

 ”Ei saa tuomita…”

Profeetallisuus näkyi terävänä erityisesti Vanhan testamentin profeetoissa (sekä niin, että he osoittivat terävästi ja tarkasti poikkeamat ja yhtä terävästi oikean tien, että myös paluun mahdollisuuden ja lohdutuksen) ja myös esimerkiksi Jeesuksen ja vaikkapa Pietarin, Jaakobin, Juudan ja Paavalin julistuksessa/kirjeissä. Miksi ei meidän aikanamme?

Samaan syssyyn Jesajan Sanan kanssa olen lukenut Vuorisaarnaa. Siellä Jeesus puhui siitä, kuinka Hänen kuulijoidensa tuli olla maailman suola ja valo. Makunsa menettänyt suola oli hyödytön – tunkioon heitettävä. Piiloon laitettu valo yhtä hyödytön. Tarkoitus oli, että Jeesuksen kuulijat/seuraajat olisivat ympäristöönsä vaikuttavia ja ympäristössään näkyviä – eivät mauttomia, näkymättömiä, mitäänmieltä olemattomia.

Ei kysymys ollut siitä, että pitäisi pyrkiä olemaan näkyvä näkyvyyden itsensä vuoksi – olla jonkinlainen huomionhakuinen persoonallisuus tai ”draamakuningatar/kuningas”, joka kehittää konfliktin mistä vain. Kysymys oli siitä, että se, mitä Jeesus Hänen seuraajiinsa/ heidän sydämeensä laittaa, saa – ja sen tulee – näkyä, tuntua ja maistua myös ympäristössä. – Myös silloin, kun se on yleiselle mielipiteelle vastakkainen.

Suolan tarkoitus oli maustaa, tuoda maku esiin, ja myös säilyttää ruoka syötävänä. Valon oli tarkoitus valaista. Niin yksinkertaista se.

Jesaja toteutti nimenomaan tuota sanaa.

Jesaja haastoi ulkonaista seuraamista, ulkonaisia rukouksen ja katumuksen merkkejä syvempään seuraamiseen.

Jesajan sanoma haastaa myös meidät – aikamme seurakunnan aktiivit tai vähemmän aktiivit, kirkossa tiuhaan käyvät ja siellä vähemmän aikaansa viettävät.

Ei Jesaja sinällään väheksy Jumalaan kaikin tavoin vetoavaa rukousta, vaan haluaa johdattaa tapaan elää ja olla uskovina/kristittyinä niin, että se tapa elää ja olla uskova/kristitty toteuttaa oikeasti Jumalan tahdon – kompromissittomasti. Jesaja viittaa, että tämä tapa elää/olla uskova/kristitty, tuo mukanaan myös siunauksen ja rukousvastaukset.

Sanoma on hyvin lähellä Jeesuksen Vuorisaarnan sanoja, jotka on tallennettu Matteuksen evankeliumin 6. luvun loppuun:

Jeesuksen kehotuksen mukaan meidän tulee ensin etsiä Jumalaa ja Hänen vanhurskauttaan/vanhurskasta tahtoaan, niin kaikki muukin meille annetaan. Minua kerta kerran jälkeen puhuttelee Amplified -käännöksen tapa ilmaista asia: ”etsiä kompromissittomasti Jumalan tapaa olla/toimia oikein.”

Yhtä saumattomasta tähän kaikkeen liittyy Isä meidän – rukouksen osio:

”Isä meidän, pyhitetty olkoon Sinun nimesi, tulkoon Sinun valtakuntasi ja tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin se on taivaissa…”

Tähän tahtoon sisältyy myös Jesajan sanoma: totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta: siitä että

  • väärät taakat ja sidokset saavat kyytiä
  • ihmiset (myös me) tulevat todellisesti vapaiksi
  • puhumme totuutta toisillemme ja toisistamme (paha puhe sisältää merkityksen ´epäoikeudenmukainen´, ´epävanhurskas´, ´likainen´)
  • lopetamme toisemme painamisen ja/tai väärän vallankäytön (sorron ieksellä on myös merkitys ´painostus´).

Silloin jos ihmissuhde/yhteisö on oikein kipeä, tällainen kehotus kaikuu kuuroille korville. Silloin – ja siitä huolimatta – vapautuksen sana kuuluu ahtaalla olevalle ihmiselle. Hänen elämässään Jeesus itse, rakkaudellaan ja arvovallallaan antaa kaikille sidoksille kyytiä – ja asettaa ihmisen olemaan ja elämään todellisesti vapaana. 🙂 Hän ei ole rajoittunut siihen, että jokin ympäristössämme säilyy muuttumattomana. Hän raivaa tuohon muuttumattomuuteen sinun ja minun mentävän aukon/tien.

”Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin
aamunkoi
ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen.
Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi
ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi.
Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: ´Tässä minä olen.´”

Kysymys on valinnasta, jonka sinä ja minä teemme:

”Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi
ja lopetat sormella osoittelun ja pahat puheet—”

One Reply to “Painonpudotus Jumalan mieleen”

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: