314. Rehellisesti pöllittyä

Viimeisimmästä tapahtumainkehityksestä saan kiittää Jari Parantaista, suorasukaisesti liike-elämästä kirjoittavaa diplomi-insööniä & konsulttia. Hänen bloginsa Pölli tästä on kuulunut lukemistooni viimeisimpien vuosien mittaan säännöllisesti tai satunnaisesti – elämäntilanteeni mukaan vaihdellen. Tauon jälkeen Parantaiselta ilmestyi kirjoitus, joka sai minut ajattelemaan itsekeskeisen tuntuisesti itseäni. Rehellisesti sanoen – tuli idea pöllittyä.

Kirjoituksen voi lukea täältä http://pollitasta.fi/2013/02/01/mina-oy/

Jäin pohtimaan blogittamiseni vaiheita. Erityisesti sitä, minkä ihmeen takia minulla on ollut niin kova vimma yrittää silloin tällöin rakentaa jotain muuta blogia kuin tämä nimeäni kantava. Olen selittänyt tuon itselleni, että en halua nimeni ja naamani korostuvan joka itkun mutkassa. Mieluummin puhuisin ja kirjoittaisin itse asiasta, lanseeraisin tuotteen sanoisi Parantainen.

Matkan varrella on käynyt jotain omituista. Lukijani ovat uskollisesti lukeneet nimeäni kantavaa blogia eivätkä muutamia lukuunottamatta ole jääneet pysyvästi lukemaan noita uusia yritelmiä. Ei sitten vaikka mikä olisi.

Parantainen antoi hyvän vastauksen tuohon kysymykseen: Me olemme edelleenkin (sosiaalisen median aikanakin) kiinnostuneita ihmisistä ja heidän asioistaan. Puhuttelemme toisiamme ja tunnemme toisemme nimeltä tai kasvoilta.

Parantainen kertoi myös “bitti-/insinöösiaivoistamme”, ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneita biteistä, tuotteen spekseistä, tms. – kun taas esimerkiksi tuotteen ostaja (ellei ole sitten alaan todella paneutunut tai mainosten höynätettävissä) ajattelee sitä, mitä tuote hänelle antaa. Bitit ja speksit puhuvat alaan paneutuneelle itse asiassa samasta asiasta: Mitä minä voin tällä tietokoneellani tehdä/Millaisia kuvia saan tällä kamerallani? Mainostenkin viesti osuu samaan saumaan. Sinällään bitit ja speksit eivät juttele.

Ei juttele hieno blogin/palvelutyön brändikään, jos se ei puhuttele muutoin ja/tai saa jotenkin kasvoja.

Onhan tässä riskinsäkin. Suomalaisittain pidetään ylpeänä – helpostikin… Itseään täynnä olevana… Olisi helpompi piiloutua johonkin/jonnekin.

Voi hyvä jysäys sentään! Suomalaiset – jopa seurakuntaelämässä – olemme oivallisia tasapäistäjiä. Kun en itse nouse tai liiku eteenpäin, en anna kenenkään muunkaan niin tehdä! Käytän siinä sitten hengellisiä verukkeita, kuten syytän ylpeydestä, auktoriteetin alle alistumattomuudesta, tms. Kysymys on loppujen lopuksi siitä, että pelkään jonkun juoksevan ohitseni!

Mieheni totesi tuossa automatkalla, että eikö kunnon seurakunnan vastuullisen pitäisi olla semmoinen, joka kasvattaa itselleen “seuraajaa” (ei vain sanoissa, vaan teoissa… Mieleeni tulee puhe takavuosilta, jossa erään seurakunnan paimen kehui kasvattavansa seurakunnasta itselleen seuraajaa. Tiedän hyvin joukkueen tausta – ja tiedän senkin, kuinka uhkaksi koettu joutuu hyllylle, kunnes oppii olemaan “isottelemasta”… Niinpä vain on, että ulkopuolelta seuraaja tuli kyseisen paimenen siirryttyä muihin tehtäviin (ainakin näennäisesti…)!) Ajatellaanpa esimerkiksi vapaiden suuntien seurakuntaa, jossa toimii pastori/evankelista/työntekijä, ja seurakuntaan tulee uusi, innokas henkilö, jolla näyttää olevat armoitus puhumiseen ja sielunhoitoon. Mieheni logiikan mukaan tämän työntekijän tulisi kasvattaa tuota uutta tulijaa tulevaisuus mielessään. Hienoa olisi, että tuosta uudesta tulijasta tulisi hengellisen työntekijä…

… mutta… olen monta kertaa nähnyt sen, että noin ei tapahdu. Pastori/evankelista/työntekijä ei anna kenenkään kasvaa ohi! Toinen variaatio on tietenkin se, että joukossa (tai vaikkapa rukouspiirissä) on voimakas seurakuntalainen, joka ei salli moista. Seuraus on väistämättä se, että koko seurakunta (tai rukouspiiri) pysähtyy tuohon yhden henkilön määrittelemään pisteeseen. Surullista!

… pahimmillaan jollain (verukkeella) syyllä tällaista ohikasvamispotentiaalia omaavaa henkilöä ei päästetä seurakunnan porstuaa pidemmälle tai hänelle tarjotaan ruohikonleikkaajan paikkaa (niin kuin eräälle nuorelle taannoin kävi… “Kun olet tuota ruohikkoa ajanut muutaman vuoden, sitten saatat päästä todistamaan…” Koomisinta tuossa toteamuksessa oli, että eipä tuota nurmikon ajelua juuri ollut tuon seurakunnan takapihalla, kun kiinteistönhoitaja sen työnsä puolesta jo hoiti… Miten luulette nuoren tyytyneen osaansa olemattoman tekijänä – Ei kuulu tuohon seurakuntaan…)

Eikö (etenkin vapaiden suuntien logiikan mukaan) homman pitäisi mennä niin, että paras tyyppi laitetaan aina kuhunkin paikkaan? Eikö se olisi seurakunnan kasvun ja Jumalan valtakunnan eteenpäinmenon kannalta parasta mahdollista? Se, joka kokee tehtäväkseen ajaa tuota ruohoa, saa ajaa sitä (tai vaikka vuoron perään talkoovoimin…) – ja sitten se, jolla on lahjoja ja armoitusta puhua, annettaisiin puhua…

No, ei se sitten ihme, että olemme oppineet pihtailemaan lahjojemme kanssa ja pitämään matalaa profiilia..! Ettei vain tulisi erotuttua joukosta ja jouduttua ylpeiden ja pröystäilevien (auktoriteettia uhmaavien) kirjoihin!


Tämän tajuttuani poistin muut blogini ja jatkan vain tällä…kirjoittamista aiheista, jotka ovat sydämelläni ja nousevat sydämelleni – silläkin riskillä, että joku pitää omahyväisenä ja ylpeänä 🙂

Ei se Paavalikaan tainnut tavaramerkkejä perustaa… tai ry:tä Paavalin rukous ja vapautus… (Kuten Parantainen totesi, tavaramerkit tms. voivat ajaa asiansa – mutta ne eivät voi olla itsetarkoitus… ) Paavali oli Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan armosta – Paavali (entinen Saulus) Kilikian Tarsosta (Ei siis edes Tarson Apostoli) – ja sillä siisti.

Menneisyyttään Paavali ei peitellyt. Oli ollut seurakunnan vainooja. Nyt muuttunut mies.

Särmääkin Paavalissa oli. Ei pokannut oikealle ja kysynyt mielipidettä vasemmalta, vaan toteutti taivaallista näkyä/kutsumusta. Paimensi hänelle uskottua laumaa. Jos olisi tehnyt suomalaisittain – peläten mitä tuo taustapeilin Matti tai Maija sanoo ja mitä se tuokin naapuri ajattelee ja miten kuulijat mahtavat suhtautua, kun/jos minä… – olisi Paavalikin vain pyörinyt paikallaan – ja se työ, mitä hän teki, olisi jäänyt paljolta osin tekemättä!

Blogini siis jatkuu terävöitettynä pakettina tästä eteenpäin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s