301. ”Välikommentti” – myös vastustus kääntyy voitoksi

301. ”Välikommentti” – myös vastustus kääntyy voitoksi

Seuraava teksti sai minut nauramaan:

Selitän vähän taustaa, jotta lause tulee ymmärretyksi asiayhteydessään. Ydinajatus oli siinä, että hengellisten taistelujen takana – silloin(kin) kun ne tulevat ihmisten kautta – on hengellinen ”todellisuus”, joka ei ole näkyvissämme, sama mihin Paavali viittaa kirjoittaessaan siitä, ettei meillä ole taistelu lihaa ja verta vastaan, vaan henkivaltoja vastaan. Toinen mikä näyttäytyy tuollaisessa tilanteessa (ja mieluusti lyö kättä sielunvihollisen kanssa) on langennut liha. Jos uskomme Raamattuun semmoisena kuin se on kirjoitettu, näemme tuossa kahden langenneen – langenneen enkelin ja langenneen lihan yhteistyön. – Emme siis voi sanoa, että ”sielunvihollinen teetti”, vaan meidän on otettava vastuu omista tekosistamme!

Mutta tämä vain oli taustaa.

Tuossa kirjoituksessa kirjoittaja viittasi siihen, että kristittyjen vainojen taustalla voi olla tuo hengellinen todellisuus – ja näin olemme emme vain inhimillisin keinoin selviteltävän ongelman kanssa, vaan ongelman kanssa, johon avaimena on (esi)rukous ja pukeutuminen Jumalan sota-asuun, jota Paavali käsittelee pitkän pätkän Efesolaiskirjeen 6. luvussa.

Roomalaiskirjeen 8. luvussa Paavali kirjoittaa: ”– mutta näissä kaikissa saamme voiton Hänen kauttaan…”

Siitä huolimatta, että vastustus, jopa vaino, voi käydä kristityn tai kristillisen seurakunnan yli, kysymys on Kristuksen herraudesta ja voitosta – oli mitä oli ja tuli mitä tuli.

Nyt siihen ajatukseen, joka sai minut hymyilemään. Tämä kirjoittaja kirjoitti seuraavasti: ”Jos Paavali ei olisi joutunut vankilaan, hän ei välttämättä olisi kirjoittanut 2/3 Uudesta testamentista.”

Niin, ei meidän pidä masokistisesti hankkiutua vaikeuksiin, etsiä vaaroja ja jännittäviä tilanteita sen vuoksi, että niiden kautta olisimme ”uskon sankareita”. Emmekä voi leikkiä hurskaampaa kuin olemmekaan, jos olemme omaa tyhmyyttämme joutuneet hankaluuksiin. Mutta jos joudumme hankaliin tilanteisiin ja ne (esi)rukouksesta huolimatta eivät suostu väistymään, meidän on Paavalin tavoin etsittävä niissä tilanteissa Herran tahtoa: Miten minä voin tässä – ahtaassakin – tilanteessa palvella Herraa? Mitä annettavaa minulla on tässä (elämän)tilanteessa ympärilleni?

Uskonpa vain, että Jumalan todellisuus alkaa aukenemaan noissa tilanteissa. Ajatellaanpa vaikka Danielin ja hänen ystäviensä todistusvoimaa leijonien luolassa tai tulisessa pätsissä – tai Pietarin todistusvoimaa vankilassa (kun vanginvartija ja koko hänen perhekuntansa kääntyi kristityiksi samana yönä)… tai vaikka tuota Paavalin siunauksellista palvelutyötä vankilasta käsin.

Aina me emme elämän taistelujen ja vaikeuksien keskellä näe sitä, missä Jumala ja Hänen suunnitelmansa on noissa tilanteissa – mutta kun suostumme avaamaan elämämme ahtaissakin oloissa Hänen käyttöönsä, tulemme näkemään, että Hän on paljon enemmän ja suurempi kuin nuo ahtaat olosuhteet. Myös meidän elämämme kautta Hänen kirkkautensa tunteminen voi levittää valoaan. Oikeasti ihmiset näkevät jotain muuta kuin pelkästään nuo ahtaat olot – He näkevät kirkkauden, ja huomaavat, että se ei ole pelkästään meistä lähtöisin.

Jos nyt tuon tämän lähemmäksi omaa elämääni… Tuon lainaamani ajatuksen äärellä, minut pisti hymyilemään, ei suinkaan se, että Paavali oli siellä vankilassa, vaan se, että ilman oman elämäni ahtaita vaiheita, monet löydöt olisivat jääneet tekemättä.

Olenhan kirjoittanut (varmaan joitakin lukijoita kyllästyttäen, joitakin ärsyttäen – ja ehkä joitakin rohkaisten) karismaattisesta seikkailustani jälkimaininkeineen. Tuo, mistä eilen lainasin vanhollislestadiolaisia Alarantaa, Linjamaa ja Kalliokoskea, on minullekin tuttua höyhennystä. En näissä vaiheissa ole päässyt helpolla en taustani enkä itsenikään kanssa. Taustani takia sen vuoksi, että nuo samankaltaiset syytökset, joita on kohdistunut Alarantaan, Linjamaan ja Kalliokoskeen, ovat kohdistuneet myös minuun (ja meihin ilmiöitä kritisoineihin): Uskosta osaton, harhaoppinen, hyvän ja Jumalan valtakunnan vastustaja, mielenterveysongelmainen, jne… Itseni kanssa olen joutunut tiukoille lähinnä sen takia, että on ollut tavallaan pakko selvittää itselleen, mistä on kysymys ja mihin uskoa. Ilman tuota showta ei olisi tullut tehtyä näin perusteellista hahmottamistyötä 🙂 !

Vastaa