Lähtökohdalla on väliä

”Taisteletko voittaaksesi vai taisteletko voitosta käsin?”

Näin kysyi Joseph Prince uutiskirjeessään, ja jatkoi

”Kun taistelet voittaaksesi, itse asiassa taistelet epäuskosta käsin ja olet hävinnyt taistelun ennen taistelun alkua. Ymmärräthän, että aina kun yrität saavuttaa sen, minkä Jumala on jo antanut sinulle Kristuksessa, sanot tosiasiassa, ettei sinulle vielä sitä ole.”

Moinen voi kuulostaa siltä, että vain kikkaillaan sanoilla, mutta mielestäni Princen ajatuksessa on ideaa. Lähtokohdalla on väliä! On aivan eri asia taistella itse, kun taistella Kristuksen täytetystä työstä käsin!

Muistan nuorena uskovana taistelleeni asioiden kanssa, joista oikeasti halusin eroon, ja huomanneeni kerta kerran jälkeen, että palasin samoihin asioihin aina vain uudestaan.

Oltuani Santalassa Vapaakirkon teologisen opiston nk. Timoteus -kurssilla, havahduin Simo Lintisen opetukseen Roomalaiskirjeen 6. luvun jakeesta:

Synti ei ole enää teidän Herranne, sillä ette enää ole lain vaan armon alla.

Jakeessa oli kova vakuutus: Synti ei ole enää Herrani. Sillä ei ole enää hallintavaltaa minuun. Aiemmin olin ottanut jakeen vaatimuksena itselleni, että minun oli voitettava syntini. (Vanha käännös kertoi minulle, että synnin ei enää pidä minua vallitseman…) Nyt tajusin, että Kristus oli voittanut synnin puolestani. Minulla oli voittajan asema Hänessä. Tämän tajuaminen muutti elämäni noiden asioiden suhteen, joista halusin eroon. Kamppailuni loppui tuohon löytöön!

Sama pätee muihinkin (uskon)elämän alueisiin.

Oman elämäni kuoppavaiheen jälkeen minulle on yhä enemmän selkiytynyt käsitys siitä, että Kristus meissä, kirkkauden toivo, on voittomme salaisuus. Kysymys ei ole meistä, meidän lähtökohdistamme, menneisyydestämme tai synneistömme; kysymys on Kristuksesta. Hänessä me olemme uusi luomus. Kaikki entinen on mennyt. Hänessä olemme voittajia elämämme olosuhteissa.

On kirjoitettu, että hän sai myös sielunvihollisen valloista voitonriemun. Alkuteksti antaa ymmärtää, että Kristus ”turhautti” synnin, sielunvihollisen ja kuoleman voiman. Ne ovat turhautetut, ne on voitettu  ei suinkaan niin, että me olisimme turhautuneet taistelussamme tai kuoleman vallat olisivat niskan päällä. Osat ovat vaihtuneet! Jumala on tehnyt Kristuksesta niiden voittajan!!!

Prince jatkaa:

”Kun me näemme kuinka me jo elämme Hänen voitossan Kristuksen täytetyn työn perusteella, tämä vapauttaa meidät murehtimasta, milloin voitto (Prince ottaa esimerkiksi parantumisen) tulee näkyväksi.”

”Aseta mielesi Hänen voittoonsa. Lepää Hänessä. Huomaat, että läpimurto tulee.” 

Jeesus itse kehotti olemaan murehtimasta huomisesta. Sen sijaan Hän kehotti etsimään ensin Hänen valtakuntaansa ja vanhurskauttaan. Tässä ohessa Hän lupasi kaiken muunkin. Hän kehotti niitä, joita painavat taakat ja jotka ovat työn (ehkä taistelunkin) taakoittamia, tulemaan luokseen ja lupasi heille levon. Hän sanoi, että Hänen ikeensä on sovelia ja kuorma on keveä.

Taistelu Kristuksen voitosta käsin on taistelua levosta käsin. Hän on jo voittanut. Olen voittaja Hänen kanssaan. Olen vapaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s