Kristityn uusi elämä

”Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan.  –” 

Kolossalaiskirjeen kirjoittaja jatkaa mielenkiintoisesti:

Haudatkaa siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta.– Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta: vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista. Älkää valehdelko toisillenne.”

Paavali perustelee:

”Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen. Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa.”

 Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen.  Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi.

Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.

 

Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.

Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.”

Siinäpä opetusta kerrakseen!

Erityisesti olen viime aikoina kiinnittänyt huomion siihen, miten me nk. kristittyinä, uskovina, -laisina, -läisinä, -llisina, sen tai tämän seurakunnan, kirkon tai yhteisön jäseninä kohtelemme toisiamme!

Niin Jeesus kuin Hänen seuraajansakin liittivät yhteen taivaallisen, ylhäällä olevan, etsimisen yhteen sen kanssa, kuinka kohtelemme toisiamme. Kysymys on uuden elämän ilmentymästä!

Niinpä – Kyllä me niin Jeesuksen kuin Hänen seuraajiensakin puheista/kirjoituksista huomaamme, että tämäntyyppiset asiat olivat tuolloinkin ajankohtaisia. Miksiköhän muuten he olisivat aiheen ottaneet esille?

Paavali puhuu ”vanhasta elämästä” rajuin sanankääntein: Hän puhuu kuolettamisesta, hautaamisesta, luopumisesta. Kysymys ei ole välttämättä mistään syntilistasta, vaan sisimmän asenteesta, joka tuottaa nuo teot. Kysymys näyttää olevan myös palvomisen/palvelemisen kohteesta: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus ovat epäjumalanpalvelusta; palvelemisen/palvonnan kohde on jokin muu kuin Jumala ja niissä haluamme jotain ”enemmän”, ylitämme Jumalan antamat rajat.

Tästä kohdasta on hieman vaikea tavoittaa Paavalin ajatuksenkulkua. Saan kuitenkin sellaisen vaikutelman ikään kuin hän puhuisi edellämainittujen tekojen hedelmästä kehottaessaan luopumaan  vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista ja kehottaessaan olemaan valehtelematta.

Näyttää siltä, että teko johtaa toiseen: enemmän kuin itselle kuuluisi (ahneus) tavoitteleminen johtaa muihin epäilyttäviin tekoihin.

Esimerkiksi valehtelu on usein väärän todistuksen antamista – ja varsin usein väärän todistuksen antamista lähimmäisestä tai lähimmäiselle. Esimerkiksi yritän pönkittää omaa asemaani vierittämällä syyn jonkun toisen niskaan tai vetäisen toiselta maton alta sanomalla tästä asioita, jotka saattavat hänet huonoon valoon.

Toinen muoto, jossa valehteluun törmää, on se, että sanoo ”Voi rakas,sisko/veli, onpa kiva nähdä” – ja seuraavien minuuttien/tuntien/viikkojen aikana puukottaa tätä selkään sanoillaan tai tekemisillään. Kysymys tavallaan on väärän todistuksen antamisesta omasta asenteestaan.

Minusta meille nk. uskoville on varsin huonoa mainosta seuraavat lausumat:

”Minä mieluummin pysyn poissa seurakunnista, kun ne ovat täynnä selkäänpuukottamista ja keinottelua.”

”Parhaat ja luotettavimmat ystäväni ovat ei-uskovia.”

Henkilökohtaisesti ehkä karmivimpiin tapauksiin, joihin olen törmännyt, on sotkettu hengellinen auktoriteetti tai ”armolahjat”.Esimerkkeinä nk. sielunhoitaja, joka tätä ”arvovaltaansa” käyttäen yritti uskotella seurustelusuhteen toiselle osapuolelle perättömiä asioita toisen osapuolen ihmissuhteista tai ”profeetta” joka ”profetoi” perättömiä asioita jolle kulle.

Henkilökohtaisesti arvostan suoraselkäisyyttä!!!

Kehotustensa lopussa Paavali kehottaa pitämään huolta siitä, että tulee toimeen toisten kanssa. Hän kehottaa myös antamaan anteeksi.

Kummassakaan ei ole kysymys itsensä ”uhraamisesta”.

Muistatte varmasti, mitä Jeesus teki, kun hänet aiottiin kivittää tavallaan ennen aikojaan. Hän väistyi pois. Kysymys ei ollut pelkuruudesta, vaan Jumalan ajasta Hänen kohdallaan.

Myös me saamme pyytää viisautta ihmissuhteisiimme. Kaikki ihmissuhteet eivät meitä rakenna. Miksi esimerkiksi olla petollisen ”ystävän” ”ystävä”? – Lainausmerkeissä sanat ovat siksi, että kumpikaan ei oikeasti kykene tuossa tilanteessa olemaan oikeasti ystävä toiselle.

Anteeksianto on sitten eri juttu. Olen Raamatusta ymmärtänyt, että anteeksi pitää antaa tavallaan ”kaikesta huolimatta”. – Niin Raamattu kuin pitkän linjan kokemuskin osoittaa, että kaikki aikanaan. Se, joka menee ”hengellisin kepulikonstein” (jälleen lainausmerkit, koska kepulikonstit eivät ole hengellisiä, vaikka niitä kuinka sellaisina yrittäisimme pitää…) eteen päin, ennemmin tai myöhemmin joutuu kokemaan sen, että Jumalan voima ja siunaus ei määrättömästi kulje Hänen lainalaisuksistaan poikenneen ihmisen yllä. Kirjaimellisesti erämää odottaa  – tavoitteena, että ihminen älyäisi palata Tielle. Se joka ei turvaudu kepulikonsteihin, voi tulla maaliinkin vasta ajan jälkeen. Mutta niin kuin urheilukilpailuissakin, palkinto jaetaan sääntöjen mukaan kilpailleille. Tuohon Paavalikin kirjeessään viittasi ja kehotti  (vrt. 2 Tim 2:5)

Niin, ja kyllä Paavalin osoittama tie toimii edelleen. Hän osoitti tietä Sanaan. Juurtuminen Kristukseen ja Hänen Sanaansa on voimanlähde edelleen. Ja Jumalan rakkaus edelleen täydellisyyden side. (Aihepiirejä, jotka odottavat käsittelyä)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s