Skip to content

Jumalan tekoja

Olen elänyt viime aikoina hirvittävän kiireistä, haasteellista ja samalla mielenkiintoista aikaa. Vaikea selittää…

Voisikohan asian ilmaista niin, että olen saanut hämmästellä Jumalan töitä! Johdatustakin. Ja “ajantasapuhetta” – joskus tosi ihmeellisistä suunnista.

Jos tunnet taustani ja/tai kirjoituksiani, tiedät, että en ole mikään ilmiöiden tai kokemusten perässä juoksija. Elämäni muutamassa mutkassa olen törmännyt erilaisiin tilanteisiin, jotka ovat opettaneet, että pitää ja saa arvioida nähty ja koettu – Jumalan sanalla ja myös (toivon mukaan) matkan mukana tuomalla kypsyydellä.

Avaan hieman sitä, mitä tarkoitan.

Olen muutamassa edellisessä kirjoituksessa viitannut joissain suomalaisissa(kin) hengellisissä piireissä vallalla olevaan opetukseen, jonka mukaan Sanan lukeminen ylpistää ja/tai kirjain kuolettaa… Hmm… opettiko Jeesus tosiaan niin, että fariseusten ja kirjanoppineiden perusongelma oli Kirjoitusten ja lain tunteminen? Vai se, että he eivät löytäneet Kirjoituksista ja laista Kristusta vaan asettuivat niiden pohjalta Häntä vastaan?

Kallistuisin viimeisimmälle kannalle. Perustelen tätä sillä, että Jeesus itse viittasi Lakiin (viisi Mooseksen kirjaa) ja Profeettoihin ja Kirjoituksiin (ne muut VT: n kirjat) puhuessaan itsestään luvattuna Messiaana. Samoin ensimmäiset kristityt vetosivat  näihin kirjoihin ja tutkivat heille annettua opetusta metodilla, oliko niin kirjoitettu! Näiden kristittyjen joukossa oli Paavali.

Nimenomaan Paavalin kohdalla nähdään, että VT:n tuntemus avasi hänelle valtavat näköalat sen jälkeen, kun hän oli kohdannut Kristuksen! Yhdessä Paavalin saaman opetuksen (vrt. Apt 9) ja varmasti myös Pyhän Hengen avaamisen seurauksena Paavalille avautuivat ne syvyydet, joita nyt luemme Uudesta testamentista! Paavalilla tosiaan oli kanttia sanoa muun muassa Timoteukselle seuraavaa:

“Pidä esikuvanasi niitä terveitä opetuksia, jotka olet minulta kuullut, ja säilytä se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan.Pidä meissä asuvan Pyhän Hengen avulla tallessa se hyvä, mikä on uskottu haltuusi.”

Paavali kirjoittaa pitämisestä ja säilyttämisestä – jostain sellaisesta, mitä aikamme ”innovatiivinen” karismaattisuus kavahtaa!

Paavalin tarkoitus ei ollut luuduttaa kristinuskoa ja laittaa sitä kaavoihin. Päinvastoin. Hän näyttää arvostaneen myös armolahjoja – joita taas kavahtavat erityisesti ne, jotka uskovat näiden lahjojen jääneen vain ja yksinomaan ensimmäisten krisitittyjen aikaan ja kuuluneen seurakunnan syntyyn pelkästään. Paavali näyttää näkevät Jumalan toiminnan myös lahjojensa kautta siunauksena – jopa tavoiteltavana asiana – mutta nimenomaan niin, että kaiken keskellä suunta oli raittiuteen, järjestykseen ja vakauteen. Paavali on todennut klassisen lausahduksen: Jumala on rauhan ja järjestyksen Jumala. Kristuksen seurakunnassa näyttää olevan harmonia ja järjestys. Vrt vaikka Ef. 4: 4-7. 2:20-21. 4:11-16.

Paavalin sanoissa vilahtaa toinenkin arvioinnin apuväline muutamaan otteeseen: Kypsyys. Tavoite on kasvaa ja kypsyä, mikä merkitsee myös vakautta ja viisautta :D. Sitä, ettei ole säntäilemässä sinne ja tänne opintuulten mukaan. Ja myös tervettä arviointikykyä. Aistien harjaantumista erottamaan paha hyvästä.

Kummassakaan näistä ei ole oikotietä onneen, vaan molemmat edellyttävät perehtymistä Sanaan ja “Kristuksen matkassa” kulkemiseen. Ihan niin kuin Jeesuksen opetuslapset oppivat tuntemaan Kristuksen matkansa varrella… mekin voimme oppia tuntemaan Hänet. Kristus ei ole kuollut vaan Hän elää ja toimii tänäkin päivänä!

Tähän väliin yksi MUTTA… Mutta muistathan olla aito Hänen suhteensa! Sanan mukaan Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hän elää ja toimii. Hänen lupauksensa ovat voimassa vielä vappuna 2012 ja siitä eteen päin. Saat odottaa Häneltä Sanan mukaista toimintaa. Myös vastauksia rukouksiisi. Sinulla voi olla todistus Hänestä. Kuinka Hän auttoi siinä ja siinä tilanteessa. Rohkaisi. Antoi rauhan. Puhui. Paransikin.

Painotan: On tärkeää olla aito!!! Olen varoitellut yhdessä aiemmassa kirjoituksessani väärästä markkinoinnista. Sellaiseenkin voi olla kiusaus, jos saamassasi opetuksessa korostetaan ihmeitä “ihme päivässä on tarpeeksi” – tyyliin. Kerro se, mitä elämässäsi on  – älä enempää, älä vähempää. Ei Jumalan kunniaa lisää yhtään, jos pistät vähän kalaan painoa ja pituutta lisää… Jos et ole kokenut “erityistä” – saat toki rukoilla elämääsi enemmän Jumalaa ja Hänen asioitaan… mutta älä ikinä (IKINÄ) yritä paikata Jumalan tekoja elämässäsi…!

Yhdessä elämäni mutkassa törmäsin tuollaiseen paikkailuun – ja vähitellen nk. ihmeiden saatua hyvin luonnollisen selityksen, minua alkoi oikeasti kuvottaa koko touhu… JOS en elämässäni olisi nähnyt aitoja Jumalan ihmeitä (todellisia minulle, todistettaviakin)… luulen, että olisin ottanut paljon enemmän etäisyyttä koko “Jumala -juttuun” ja uskoon. Kaikkein pahimpia uskon vihollisia ovat heille markkinoituun uskoon ja uskoviin pettyneet!!!

Tästä aasinsilta rohkaisuun, jonka haluan jakaa kanssanne. Sain kahta kautta samanmoisen sanan – joka voisi olla luokiteltavissa profetiaksikin… tai ainakin hyvin osuvaksi “Sanan jakamiseksi”: Toinen naapurikaupungin kirkossa saarnastuolista, toinen ison rapakon takaa Yhdysvalloista. Sisältö oli samanmoinen. Tässä rapakon takaa tullut englannista suomeen käännettynä:

Tunnen, että sinua on loukattu edellisessä palvelustehtävässäsi. Olet asentanut sisääsi “nopeuden rajoittimen”, sellaisen jota käytetään autoissa estämään nopeuden nousu liian korkeaksi, jotta sinua ei enää loukattaisi. Sinua kutsutaan ottamaan pois päältä tuo rajoitin ja luottamaan Jumalaan. Kun annat menneisyyden haavat Hänelle ja menet rajoitustesi läpi – silloin saat läpimurron siinä, mitä nyt teet.

Hieman eri sanankääntein sama sana suurinpiirtein samaan aikaan naapurikaupungin kirkossa!!! Oikeastaan pitäisi olla niin että tuollaista vahvistusta ei tarvitsisi. Vrt. Tuomaksen kokemus siinä, kun hän testasi onko Jeesus oikeasti Jeesus… Toisaalta tuollainen Jumalan ajantasahuolenpito (jollainen tapahtui myös 2010 keväällä) on juuri se, mikä on vahvistanut vakuuttuneisuutta siitä, että Jumala on todellinen myös silloin, kun Hän toimii yli ymmärrykseni :D.

Palaan hieman vielä siihen riskiin, joka hengellisessä kentässä kovia kokeneella ja pettyneellä on: Hän voi tosiaan hylätä kaiken sen, missä on nähnyt vääryyttä tapahtuvan. Olen esimerkiksi törmännyt siihen, että henkilöt, jotka ovat pettyneet ja/tai joutuneet kaltoinkohdelluiksi karismaattisessa kentässä, tekevät 180 asteen täyskäännöksen vastakkaiseen suuntaan. Yksi äärimmäinen esimerkki on opetus, jonka mukaan Pyhän Hengen pyytäminen on epäjumalanpalvelusta… Eksegeesit ovat joskus aika hurjiakin tuon opetuksen perustelemisessa. 🙁 [En nyt käy eri variaatioita läpi – se ehkä myöhemmin…]

Toivon mukaan pystymme löytämään Raamatun mukaisen keskilinjan, että emme ajaudu ojaan emmekä toiseen: Joko fiilistelyyn ja ihmeiden metsästämiseen tai Jumalan – myös Pyhän Hengen kautta tapahtuvan työn – hylkäämistä.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: