Jokunen aika sitten oli Iltalehdessä juttu kuopiolaisesta nuoresta miehestä, aikanaan koulukiusatusta, joka asettui puolustamaan kiusattua varsin tomerin ottein.

Mietin juttua lukiessani omaakin kohtaa… Miten minä toimin vastaavassa tilanteessa.

Kiusatulla on edessään kolme vaihtoehtoa: Hän joko

  • asettuu puolustamaan kiusattuja,
  • muuttuu välinpitämättömäksi – tai
  • muuttuu itse kiusaajaksi.

Sama pätee myös hengellisessä kentässä siipeensä saaneisiin. Osasta tulee terrierejä, jotka rohkeasti asettuvat puolustamaan niitä, joiden näkee voivan huonosti siellä, missä ovat. Osasta tulee passiivisia en-koske-sormellanikaan-tuohon -tyyppejä. Niin, osasta voi tulla myös kiusaajia.

Terrieri

Ennen kuin minusta tuli terrierin omistaja, pidin terrierejä ärhäkkäinä ja pahansisuisina otuksina. Oli minulla niistä kokemustakin, kun aikanaan lukioaikana yksi rodun edustaja roikkui farkun lahkeessa pitkän tovin. Nyt terrieriin tutustuneena ymmärrän, että niiden luonne palvelee niiden tarkoitusta. Esimerkiksi kettuterrieri ei anna periksi isonkaan otuksen edessä. Ei pahuuttaan tai pahasisuisuuttaan, vaan periksiantamattomuuttaan ja määrätietoisuuttaan.

Pelko voi saada aikaan sen, että terrieri hyökkäilee kaiken liikkuvan kimppuun – meidän tapauksessamme pentuna terrieriämme retuuttaneen paimenkoiran muisto saa koiran murmattamaan kummasti samanmoisille otuksille.

On minut ja muut hengellisen kentän ilmiöitä arvioneet leimattu pahansisuisiksi, katkeriksi, kateellisiksi, jne. Uskaltaisin sanoa, että tässä toimii kiusatusta puolustajaksi -efekti. Kun on itse kokenut monenmoista – epämiellyttävääkin – ei halua toisen joutuvan siitä kärsimään. Sisu tulee mukaan luonnostaan. Tulee sellainen olo, että herttilei, ei nämä asiat näin vetele, tarttee tehdä jotain! – Ja hyvä niin. Jos kukaan ei tee mitään, koskaan asioille ei tapahdu mitään.

Luin vastoittain eräästä hengellisestä lehdestä takavuosina tapahtuneesta hyväksikäyttötapauksesta. Siinä lähetysjärjestön työntekijä sotkeutui pedofiliaan. Kurjinta – ja hurjinta – oli, että osa kyseisen lähetysjärjestön väestä käski olemaan hiljaa ja painamaan villaisella koko jutun. Omituisin perustelu oli, että asianomistajat ovat mielenterveydeltään epävakaita. Ovat käyneet terapiassa ja kaikkea… Kuten jutun kirjoittaja toikin esille, laittoiko kukaan merkille, että kyseisessä yhteisössä tämä ”epävakaus” ja terapiassa käynnit olivat muita vastaavia yhteisöjä suuremmissa luvuissa! Entä jos tällä kertaa olisi pitänyt lähteä liikkeelle miksi -kysymyksestä: Miksi niin moni menee henkisesti epätasapainoon?

Selitys on täsmälleen sama, mitä olen kuullut narsististen henkilöiden käyttävän niistä, joiden tasapaino on heidän hyppysissään alkanut heilahdella… Entä jos noissakin tilanteissa olisi miksi -kysymysten aika? Miksi tietyissä yhteisöissä voidaan pahoin? Miksi tietty esimies jättää jälkeensä väsymystä, jaksamattomuutta – ja kirjaimellisesti ihmiset jättävät työpaikkansa ja hakeutuvat terapiaan – jopa 100-%:n todennäköisyydellä. Onko tosiaan tulkittavissa niin, että hermoheikot hakeutuivat tuohon yhteisöön – vai, että jokin on yhteisössä vialla? – Niin, olen todennut monessa mutkassa myös, että terve ja tervehdyttävä yhteisö tervehdyttää niitä, jotka kärsivät henkisistä vaikeuksista…

Onneksi tuossa lähetysjärjestön tapauksessa oli muutama uskalikko, joka lähti asiaa selvittämään ja uhrit saivat asianmukaista hoitoa. Mikään ei vahinkoa pysty korvaamaan, mutta paljon on jo se, että joku ottaa asiat vakavasti! Näitä terrierejä tarvitaan – silläkin uhalla, että saa pahanilkisen maineen.

Passiivinen

Toinen vaihtoehto on passiivisuus: Ei ole minun asiani. Pääsen vähemmällä, kun en puutu. Haluan olla ystävä kaikkien kanssa. Taustalla on usein pelko, ehkä ennen muuta hylkäämisen pelko, usein pelko omasta jaksamisesta. Kun asettuu kiusatun puolelle, saa todennäköisesti itsekin lokaa niskaan.

Silloin kun on prosessi on kesken, on luonnollista, ettei jaksa  – eikä tarvitsekaan. Silloin on hyvä etsiä Herraa ja toipumista  hänen seurassaan. Sitten, kun pala matkaa kuljettu eteen päin, on hyvä miettiä, mitä haluaisit vastaavassa tilanteessa itsellesi tehtävän – ja tee sinä samoin toiselle.

Oikeastaan olemme tekemisissä eettisen kysymyksen kanssa. Olemmeko niitä laupiaita, jotka pysähtyvät – altistuen itsekin hyökkäyksille ja pahoinpitelylle ja jotka pistävät sen, mitä on likoon auttaakseen – vai tiukasti turvallisuudesta kiinni pitäen kuljemme ohi?

Kostaja

Ehkä kaikkein pahin, mitä voi käydä, on että alkaa kostaa muille kokemaansa joko alitajuisesti tai tiedostaen. Kun ei mene itsellä vahvasti, ei saa muillakaan mennä: ”Kun minä kasvan isoksi, minä näytän…” Valitettavasti tämä näyttäminen ”kiusaajalle” tai autoritääriselle, kovalle vanhemmalle, siirtyy toiseen kohteeseen: Kostoksi muille ja maailmalle. Silloin ei ole kenelläkään hauskaa eikä helppoa. Kostajaa viha piinaa myös sisätä päin, kiusattaan se jättää jälkensä. Kukaan ei voita tuossa kierteessä.

Mitä Jeesus tekisi?

Hyvä kysymys kysyttäväksi on, mitä Jeesus tekisi. Jeesus asettui aina oikeudenmukaisuuden ja totuuden puolelle, väärinkohdellun puolelle, väärinkohtelijaa vastaan. Ei niin, etteikö hän olisi viimemainittujakin halunnut auttaa, mutta lienee niin, että heitä on vaikea auttaa, koska he varsin harvoin näkevät asioissa omaa syytään. Viime mainittu lausuma on Paulette Geanocopouloksen puheenvuorosta perheväkivaltaa käsittelevästä paneelista. Siinä hän totesi, että väkivaltaa käyttävä voi olla niin rikas kuin käyhäkin, koulutettu kuin kouluttamatonkin, hän voi olla mistä taustasta tahansa; heitä yhdistää yksi asia nimittäin he eivät näe omaa osaansa tapahtuneessa – tapahtunut on aina jonkun/jonkin muun syy.  Samaisesta syystä heitä on vaikea saada tekemään asiasta parannusta, koska he eivät ymmärrä tehneensä mitään väärin.

Niinpä, jäljelle jää asettuminen kaltoinkohdellun rinnalle, eheytymisen, parantumisen, vapautumisen ja pelastumisen julistaminen hänelle, joka sitä kuuntelee elämänsä ahtaudessa. Siinä Jeesuksen – ja Laupiaan – tehtävä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s