45. Körttivirsi

Vaikka en pidä itseäni huippumusikaalisena, inspiraatio esimerkiksi oppituokioihin tai puheisiin tulee usein musiikin kautta.

Takavuosina kauhistutin toivomalla eräässä kovasti uutta ylistysmusiikkia korostavassa seurakunnassa puheeni pohjaksi laulua, jossa sanotaan seuraavasti:

Muut kaikki hylkää, vaan sinä et.
Autuuden särkyneet sydämet
sinulta saavat,
sä luet haavat
ja kyynelet.

Körttivirsi, joka alkoi kaikkea muuta kuin ”ylistyksenoloisesti”:

Oi Herra, jos mä matkamies maan
lopulla matkaa nähdä sun saan!
Oi, jos mä kerran
näkisin Herran
kunniassaan!

Silti virsi ei välttämättä ole suinkaan ylistyksen vastakohta. Virsi kertoo syvästä kaipuusta Jumalan puoleen – ja
koko painollaan nojautuu Häneen, joka voi auttaa:

Mua auta, Herra, mä toivon vaan,
vaikkei ois toivoa ollenkaan.
En päästä sua,
ennen kuin mua
käyt siunaamaan.

Puheeni pohjaksi ottamassani säkeessä on ihana sanoma: Haavoitettu Herramme, tietää jokaisen haavamme ja kyyneleemme. Hän pitää meistä huolta.Luottamuksemme (jopa epätoivossa) saa nojaamaan huolenpitoon Jaakobin tavoin: En päästä sinua, ennen kuin siunaat.

Uuden testamentin Jaakob puolestaan puhuu hartaasta rukouksesta, joka on voimallinen. (KR 38) Nämä ajatukset puhuttelivat minua sairastaessani kasvainta vuonna 2005. Tämä harras ei ole meidän suomalaisten ”harrasta”, vaan intensiivistä, kaikin voimin nojautuvaa rukousta, rukousta, joka saa paljon aikaan.

Luin psalmista 103:

”Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi.”

Luin tuolloin paljon Amplified Bible:ia, jossa ajatus oli sanottu: Hän antaa jokaikisen sinun syntisi anteeksi (ikään kuin yksitellen laskien, siis aivan jokaisen!) ja parantaa sinun jokaisen sairautesi (samalla tavoin yksitellen, aivan jokaisen!). Oli valtavan lohdullista olla kaiken keskellä käsissä, jotka tuntevat minut läpikotaisin ja jotka ovat luvanneet hoitaa kaikkia asioitani yksityiskohtaisesti. – Niin ja myös sinun – joka tätä luet – asioitasi.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: