Skip to content

31. Eheys

Pohtiessani tiiviistä ja ahdistavasta yhteisöstä irtaantumista löysin hyvän ”mallin” kuvata tapahtunutta. Ruotsalainen Binnie Kristal-Andersson väitteli jokunen aika sitten tohtoriksi aiheenaan maahanmuuttajan sopeutumisprosessi. Hämmästyin, kuinka maahanmuuttajan prosessi muistuttaa yhteisöstä irtaantuvan prosessia.

Useat aiheesta tehdyt tutkimukset antavat viitteitä siitä, että useissa ahtaissa yhteisöissä henkilösuhteet keskittyvät tai jopa rajoittuvat ”omiin”. Kun henkilö irtaantuu yhteisöstä, hänellä on joko harva sosiaalinen verkko tai ei verkkoa ollenkaan.

Vakaumukselliselle, asiaansa uskovalle kristitylle yhteisö varsin todennäköisesti merkitsee paljon monella muullakin tasolla. Yhteisö edustaa hänelle oikeaa, totuutta, pyhää jne. Kun yhteisöä ei ole, on irtaantuja puilla paljailla monella tasolla elämässään. Joskus hän joutuu irtaantumaan sukulaisistaan, perheestään, muuttamaan paikkakuntaa, etsimään uuden työpaikan. jne.

Ei ole ihme, että irtaantuja kokee surua – jopa epätoivoa. Raivokaan ei ole mikään vieras tunne.

Kysymys on monentasoisesta asiasta, jossa kaikki liittyy kaikkeen.

Vähitellen – kuin surutyössä konsanaan – suru, epätoivo, raivo, jne. lieventyvät ja toivo saa tilaa. Eheytyminenkin vähitellen.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: